Tuottajalta: “Vatulointia ei voi jatkaa loputtomiin vaan loma-asia on tutkittava ja ratkottava”
Tiina Ojutkangas on Kuntalehden tuottaja. Kuva: Soila Puurtinen
Koulujen kesälomien siirtämisestä on jauhettu jo liiankin kauan. Aina asia otetaan uudestaan esiin, kun matkailu- ja ravintola-ala näkee nykylomien vaikutukset, OAJ jääräpäisesti vastustaa, sitten hiukan selvitetään ja unohdetaan.
Asiassa epäilemättä on erilaisia näkökohtia. Sen näki myös maaliskuussa, kun lomasiirtokeskustelu jälleen leimahti. Loputtomiin ei voi jauhaa, sillä alusta on aloitettu monta kertaa.
Matkailu- ja ravintolapalvelut Maran ja Palvelualojen ammattiliitto Pamin teettämien selvitysten mukaan koulujen kesälomien siirto saa kannatusta sekä kansalaisilta että matkailu- ja ravintola-alan yrityksiltä. On luonnollista, että juuri matkailuala ja sen lähellä olevat tahot kannattavat lomien siirtämistä ja lomakauden pidentämistä elokuun loppuun. Mara ja Pam edellyttävät, että hallitus tekee puoliväliriihessä päätöksen laajan selvityksen tekemisestä koulujen kesälomien siirron yhteiskunnallisista vaikutuksista.
Opetusministeriö selvittääkin parhaillaan koulujen kesälomien siirtämistä. Opetusministeri Anders Adlercreutz (r.) piti Ylen haastattelussa kesälomien siirtoa kannatettavana ideana, joskaan syynä ei ole matkailuala. Adlercreutzin mukaan kesäkuun alku on monessa perheessä haastava ajankohta, jos lapset jäävät lomalle. Opetusministeri korostaa myös muun Euroopan rytmiä.
Valtaosa opettajista vastustaa koululaisten kesäloman siirtoa, selviää Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n tuoreesta jäsenkyselystä. OAJ on huolissaan siirron aiheuttamasta valtavasta muutoksesta, joka opettajien ammattijärjestön mukaan vaikuttaisi oppimistuloksiin. OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ihmettelee tiedotteessa, miten matkailualan vuosittainen liikevaihto lisääntyisi koululaisten kesälomien siirrolla myöhemmäksi, jos vanhempien lomien määrä ei kuitenkaan kasva.
Kuntaliiton Kuntaliiton koulutuspoliittisen tiimin erityisasiantuntija Mari Sjöström kaipaa keskusteluun perusteellisuutta. Kuntalehden haastattelussa hän toteaa, että kuntien näkökulmasta kyse on isosta asiasta ja muutoksesta, joka vaikuttaisi moniin toimijoihin.
Perusopetuslain mukaan lukuvuodessa on 190 työpäivää. Perusopetusasetus määrää, että lukuvuoden koulutyö päätetään viikon 22 viimeisenä arkipäivänä ja syyslukukausi alkaa viikolla 32. Tuolloin kesä on hehkeimmillään, ja matkailijavirrat muualta Euroopassa ovat Suomessa.
Lukioissa ja ammattioppilaitoksissa päätösvalta on koulutuksen järjestäjällä. Keskeisin ero onkin se, että perusopetusasetus määrää lukuvuoden päättymispäivän, toisella asteella tällaista määritystä ei ole. Laissa ammatillisesta koulutuksesta säädetään, että opiskelu suunnitellaan yksilöllisesti kullekin opiskelijalle. Tällä perusteella matkailu- ja ravitsemusalan tai maatalouden ja luonnonvara-alan elokuinen työvoimapula olisikin ratkaistavissa?
On luonnollisesti otettava huomioon kesälomien siirron hankaluus ja vaikutukset. Asia ei kuitenkaan muuksi muutu, jos se otetaan aina uudestaan esille tekemättä kunnollisia selvityksiä ja sen seurauksena päätöksiä.
Keskustellaan tästä. Kuntalehti haluaa edistää vilkasta ja asiallista keskustelua ja tähänkin asiaan saa ottaa kantaa.
Tiina Ojutkangas on Kuntalehden tuottaja.
Lue myös juttu, jossa erityisasiantuntija Ilkka Eronen arvioi loma-asiaa:
Siinäpä typerys kailottaa yhteiskunnan elättien, eli matkailubisneksen liki jokavuotista tyhjänpäiväistä ulinaa.
Koululaisten lomapäiviä on tietty määrä. Ne eivät lisäänny oli ajankohta mikä,tahansa.
Suomalaiset matkaavat mieluummin ulkomaisiin edullisempiin lomakohteisiin kuin kiskurihintaisiin suomalaiskohteisiin.
Tuosta mielipuolisesta mölinästä,ei ota selvää, mitä halutaan. Suomalaisia matkallijoita ulkomaalaisina???.?? Vai ammattitaidottomia koululaisia töihin palvelemaan ulkomaalaisia, joita ei tule.