Äidille ja isäpuolelle vankeusrangaistukset Joensuussa menehtyneen lapsen törkeästä kuolemantuottamuksesta
Kuvituskuva käräjäoikeudesta. (Kuva: Pekka Moliis)
Joensuussa viime kesänä väkivaltaisesti kuolleen lapsen äiti ja isäpuoli on tuomittu vankeusrangaistuksiin törkeästä kuolemantuottamuksesta ja muista rikoksista. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antoi tuomionsa torstaina 29.2.
Neljävuotias poika kuoli kotonaan viime kesänä väkivallantekojen ja vammojen hoitamatta jättämisen seurauksena.
Lapsen isäpuoli Sebastian Simon Daniel Halonen, 26, tuomittiin seitsemän vuoden ja yhdeksän kuukauden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Halonen sai tuomion toissijaisten syytteiden mukaan törkeästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä pahoinpitelystä, huumausainerikoksesta sekä yllytyksestä varkauteen. Ensisijaisesti syyttäjä vaati Haloselle tuomiota murhasta.
Äiti Muusa Tuulia Katariina Rissanen, 22, sai kolmen vuoden ja seitsemän kuukauden ehdottoman vankeustuomion törkeästä kuolemantuottamuksesta, huumausainerikoksesta ja varkaudesta. Rissaselle vaadittiin ensisijaisesti tuomiota taposta.
Kivuliaat vammat
Oikeuden päätöksen mukaan Halonen aiheutti lapsen palovammat tahallisesti höyrymopilla ollessaan kahdestaan kotona lapsen kanssa. Höyrymopin vesihöyry muodostuu noin sata-asteiseksi.
Halonen oli lopettanut väkivallan käytön ennen kuin vammojen vakavuus oli lopullisesti havaittavissa. Lopetettuaan väkivallan tekemisen Halonen ilmoitti lapsen äidille viestitse lapsen saamista vammoista.
Oikeus katsoo, että Halonen ei tarkoittanut tappaa lasta eikä myöskään pitänyt lapsen kuolemaa todennäköisenä. Tämän vuoksi oikeus ei katso Halosen syyllistyneen murhaan tai tappoon, vaikka väkivalta olikin tahallista.
Kokonaisuudessa pahoinpitelyä pidetään törkeänä, koska 4-vuotias uhri on ollut täysin puolustuskyvytön ja hänen hyvinvoinnistaan huolehtiminen oli Halosen vastuulla äidin poissa ollessa. Vammojen laadusta voi oikeuden mukaan päätellä, että pahoinpitely on ollut uhrille erityisen tuskallista. Rikos on tehty erityisen raa’alla ja julmalla tavalla, joten rikoslain ankaroittamisperuste täyttyy. Väkivaltaa oli myös tehty potkimalla tai lyömällä sekä puristamalla tai painamalla rintakehää ja selän ja vatsan aluetta.
Halonen on törkeällä huolimattomuudella aiheuttanut lapsen kuoleman ja syyllistynyt törkeään kuolemantuottamukseen.
Lapsen kuolema on ollut ennalta arvioiden mahdollinen, vaikkakaan ei todennäköisin seuraus. HUS:n palovammakeskuksen lausunnon ja oikeuslääkärin kertomuksen perusteella lapsi olisi jäänyt eloon, jos hänet olisi toimitettu asianmukaiseen hoitoon.
Äiti jätti lapsen huumeita käyttävälle väkivaltaiselle isäpuolelle
Oikeuden mukaan lapsen äiti Muusa Rissanen on törkeällä huolimattomuudellaan osaltaan aiheuttanut lapsensa kuoleman, kun hän ei toimittanut lasta asianmukaiseen hoitoon.
Äidin ei ole näytetty tehneen lapselleen suoranaista väkivaltaa. Oikeus katsoo, että Rissanen on väistämättä havainnut lapsen kasvojen palovammat ja niiden kehittymisen sekä lapselle myöhemmin nousseen kuumeen. Äiti on viestien perusteella tiennyt vammat isäpuolen aiheuttamiksi.
Lisäksi hän on tiennyt isäpuolen olleen huumausaineiden vaikutuksen alainen ja Halosen valvoneen jo ainakin kuluneen päivän ja sitä edeltäneen yön. Halosen verestä todettiin tapahtumia seuraavana aamuna 8. kesäkuuta useita huumausaineita.
Rissasen tekoa oikeus pitää kokonaisuudessaan törkeänä, koska hän on ollut ainoa lapsensa kanssa asunut huoltaja ja näin 4-vuotiaan ainoa turva. Perusteluissa todetaan, että Rissanen pyrkinyt salaamaan lapsensa kaltoinkohtelun niin aiempien mustelmien synnyn kuin kuolemaan johtaneiden vammojen osalta. Hän näki palovammojen kehittymisen, ja täten otti tietoisen riskin, kun ei toimittanut lastaan hoitoon. Rissanen salasi pahoinpitelyjä, koska pelkäsi menettävänsä lapsensa huoltajuuden.
Päätös ei ole lainvoimainen.
Lastensuojelun asiakas
Lapsi oli ollut aiemmin kiireellisesti sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Äiti oli saanut lapsen takaisin keväällä 2023. Toinen vaihtoehto olisi ollut jatkaa sijoitusta ja aloittaa huostaanoton valmistelu.
Perhe oli ollut jo useamman vuoden ensin tehostetun perhetyön ja myöhemmin lastensuojelun asiakkaana. Sekä äidillä että isäpuolella on taustallaan pidempiaikainen päihdeongelma. Äidillä oli myös ongelmia jaksamisen ja masennuksen kanssa. Myös isäpuolella oli masennusta ja ahdistusta, hänet oli myös toimitettu useaan kertaan päivystykseen virka-avulla asunnossa riehumisen ja paikkojen hajottamisen vuoksi.
Kaksi päivää ennen lapsen väkivaltaista kuolemaa päiväkodissa huomattiin lapsen kasvoihin ilmestyneet isot mustelmat. Päiväkodista yritettiin tavoittaa lastensuojelun työntekijää. Kun sosiaalityöntekijä sai viestin, oli hänellä kuulusteluissa kertomansa mukaan niin paljon muita kiireellisemmäksi arvioituja työtehtäviä, ettei hän ehtinyt palata samana päivänä 4-vuotiaan tapaukseen.
Poliisikuulustelujen mukaan työntekijä ei ollut itse koskaan tavannut lasta, vaan toimi työpariltaan saamansa tiedon varassa.
Kuoleman johtanaiden tapahtumisen jälkeen Itä-Suomen aluehallintovirasto aloitti 12.6. valvontatoimenpiteet Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lastensuojelun toiminnasta. Avi toteaa 28. helmikuuta antamassaan päätöksessä, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen lastensuojelun sosiaalityö ei toimi lain edellyttämällä tavalla. Lastensuojelutehtävien organisoinnissa ja johtamisessa on puutteita, joiden korjaamiseen on ryhdyttävä välittömästi asiakasturvallisuuden varmistamiseksi.
Avin antama määräys koskee erityisesti sen valvontaa, että jokaisen lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijän on tavattava jokaista asiakkaanaan olevaa lasta henkilökohtaisesti lapsen tilanteen ja tuen tarpeen arvioimiseksi.
Myös keskusrikospoliisi tekee esiselvitystä viranomaisten toiminnasta tapaukseen liittyen.
Aiheesta aiemmin:
