Ammatillisen kuntoutuksen suosio kasvoi kunta-alalla
Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on auttaa osatyökykyisiä työntekijöitä jatkamaan työelämässä. Yleisin ammatillisen kuntoutuksen muoto kunta-alalla on työkokeilu, jota käytetään, kun työntekijä siirtyy uusiin, terveydelleen sopivampiin tehtäviin tai palaa omaan työhön pitkän sairauspoissaolon jälkeen. Uudelleenkoulutus on toiseksi yleisin ammatillisen kuntoutuksen muoto.
– Ammatillinen kuntoutus saattaa tulla eteen kenellä tahansa jossain vaiheessa työuraa. Osatyökykyisten työpanosta kannattaa hyödyntää. Ammatillinen kuntoutus on kannattavaa myös työnantajille, sillä sen avulla voidaan välttää työkyvyttömyyseläkkeitä ja tämä pienentää työnantajien varhaiseläkemaksuja, Kevan kuntoutuspäällikkö Ulla Palmroos kertoo.
Keva on hoitanut koko julkisen sektorin ammatillisen kuntoutuksen vuoden 2011 alusta alkaen, jolloin myös valtion työntekijät tulivat Kevan asiakkaiksi. Valtiolla työskenteleviä uusia ammatillisen kuntoutuksen hakijoita oli viime vuonna 253 henkilöä ja evankelis-luterilaisessa kirkossa työskenteleviä 28 henkilöä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Työntekijät haluaisivat mieluiten jatkaa omalla työpaikallaan
Julkisen sektorin työntekijät odottavat ratkaisun ammatilliseen kuntoutukseen löytyvän omalta työpaikaltaan.
– Työntekijät toivovat, että he voisivat päästä työkokeilun avulla takaisin työelämään entiselle työnantajalleen. Monet muutokset julkisella sektorilla tekevät tästä kuitenkin erittäin haasteellista varsinkin, kun vanhimpien ikäluokkien osuus kuntoutusasiakkaiden joukossa kasvaa koko ajan, Palmroos kertoo.
Monella kuntatyöpaikalla ammattirakenne on yksipuolistunut liikelaitostamisen ja yhtiöittämisen myötä, minkä vuoksi terveydellisten rajoitteiden kannalta soveltuvan työn löytäminen omalta työnantajalta on vaikeaa. Valtiolla puolestaan tuottavuusohjelma vaikuttaa ammatillisen kuntoutuksen työjärjestelymahdollisuuksiin.
Palmroos ennakoi, että ensi kesänä voimaan tuleva 90 päivän sääntö työkyvyn arvioinnista todennäköisesti lisää jonkin verran kuntoutuksen hakijamääriä.
– Nyt suurin osa hakijoista on käynyt läpi varhaisen puuttumisen toimenpiteet, mutta 90 päivän sääntö varmasti edesauttaa havaitsemaan ammatillisen kuntoutuksen tarpeen varhaisessa vaiheessa.
Suurin osa ammatillisen kuntoutuksen hakemuksista on tälläkin hetkellä oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia, koska hylkyprosentti esimerkiksi kunta-alalta tulevien hakemusten osalta on pysynyt samalla tasolla vuosia. Keva puolestaan on onnistunut arvioimaan ammatillisen kuntoutuksen kriteerejä hyvin, koska valitusasteet eivät ole päätöksiämme juurikaan muuttaneet.
Tuki- ja liikuntaelinongelmat ja mielenterveys yleisimmät syyt
Ammatilliseen kuntoutukseen hakeneiden diagnoosit jakautuvat hieman eri tavalla eri sektoreilla. Kunta-alalla tuki- ja liikuntaelinsairaus oli taustalla 44 prosentilla uusista hakijoista ja mielenterveydellinen syy 24 prosentilla.
Valtiolla yleisin kuntoutukseen hakeutumisen syy on mielenterveydellinen ongelma (45 %). Toiseksi yleisin syy on tuki- ja liikuntaelinsairaus (30 %).
Hoitoalan työntekijät hakevat ammatillista kuntoutusta eniten
Ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuneiden ammattitausta pysyi kunta-alalla edellisvuosien kaltaisena. Yleisimpiä ammattiryhmiä olivat perus- ja lähihoitajat, sairaanhoitajat, siivoojat ja lastenhoitajat.
Valtiolta ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuvien asiakkaiden yleisin ammattinimike oli toimistosihteeri. Lisäksi hakijoissa oli suhteellisen paljon ruokapalvelutyöntekijöitä ja opettajia.
(KL)
