Annikki Niiranen hakee satojen tuhansien hyvitystä tasa-arvolain rikkomisesta
Kymenlaakson hyvinvointialuejohtajan valinnassa tappiolle jäänyt Annikki Niiranen hakee Kymenlaakson käräjäoikeuden kautta tuntuvaa hyvitystä tasa-arvolain rikkomisesta. Niiranen vaatii kanteessaan hyvinvointialueelta kahden vuoden palkkaa eli 340 000 euroa. Kymenlaakson käräjäoikeus aloittaa asian käsittelyn 19. marraskuuta, mutta osapuolten vaatimukset ja vastaukset ovat tulleet jo julkisiksi riita-asian valmistelun yhteydessä.
Hyvinvointialueen valtuusto valitsi 22. kesäkuuta 2022 hyvinvointialuejohtajaksi Harri Hagmanin ja varalle Sami Puukarin. Niiranen valitti päätöksestä Itä-Suomen hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Tämä valitusprosessi on kesken, sillä KHO ei ole asiaa vielä osaltaan ratkaissut. Hakuprosessissa pronssisijalle jäänyt Niiranen vei asian riita-asiana myös käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Rajua arvostelua
Annikki Niirasen haastehakemuksessa hyökätään voimakkaasti Hagmanin ja Puukarin vuosien varrella keräämää työkokemusta vastaan. Niirasen puolelta todistajaksi oikeudenkäyntiin nimetty työoikeuden emeritiusprofessori Seppo Koskinen on perehtynyt kirjallisen aineiston perusteella kärkihakijoihin ja hänen mukaansa kärkihakijoiden välillä tehty ansiovertailu on puutteellinen.
-Aluehallituksen tekemä ansiovertailu on edellä kuvatulla tavalla puutteellisesti tehty. Näin naispuolisen hakijan, Niirasen, ansiot (koulutus, ylivertainen työkokemus, hyvä julkishallinnon tuntemus) eivät ole painottuneet asianmukaisella tavalla. Ansiovertailun suppeudesta johtuen Niirasen mahdolliset heikkoudet johtamistavassa ja vuorovaikutuksessa ovat puolestaan ylikorostuneet. Niiraselle ei ole myöskään luettu lisäansioksi 1) muita merkittävästi pidempää työkokemusta juuri oikealta alalta eikä 2) myöskään suuremman, sekä taloudellisesti ja henkilömäärältään, organisaation johtamista.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Edellä esitetyillä perusteilla voidaan arvioida, ettei Niirasta ole valintamenettelyssä arvioitu asianmukaisesti, vaan hänet on asetettu epäedulliseen asemaan. Niiranen on tasa-arvolain mukaisessa ansiovertailussa ansioitunein. Valittu henkilö ja hänelle valittu varahenkilö ovat miehiä. Niiranen on nainen. Nämä tosiseikat ja tasa-arvolain tarkoitus huomioon ottaen tässä tapauksessa on syntynyt syrjintäolettama. Työnantajan asiana on nyt osoittaa, että menettely on johtunut muusta, hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta, kanteessa referoidaan emeritiusprofessorin kirjallista lausuntoa.
Hyvinvointialue kiistää syrjinnän
Kymenlaakson hyvinvointialueen kirjallisessa vastauksessa kiistetään Annikki Niirasen puolelta esitetyt väitteen. Vastauksen mukaan hyvinvointialuejohtajan valinta oli tasa-arvolain mukainen, eikä hyvinvointialue rikkonut tasa-arvolain 8 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista syrjinnän kieltoa. Hyvinvointialueen mukaan asiassa ei ole käsillä sellaisia tosiseikkoja, joiden nojalla asiassa syntyisi tasa-arvolain mukainen syrjintäolettama.
Itä-Suomen hallinto-oikeus hylkäsi helmikuussa 2023 antamallaan tuomiolla Niirasen virkavalinnasta tekemän valituksen. hallinto-oikeuden mukaan kolmen kärkihakijan työkokemukseen ja koulutukseen perustuvissa ansioissa ei voitu katsoa olevan sellaista merkittävää eroa, jonka myötä Annikki Niiranen olisi muita kärkihakijoita pätevämpi virkaan ja tätä kautta olisi syntynyt syrjintäolettama.
Kymenlaakson käräjäoikeus on varannut asian käsittelyyn kaikkiaan kolme istuntopäivää.
Annikki Niiranen aloitti kuntia kuulemattoman kuntien palveluiden alasajon totaalisesti. Nyt sitten ihmettelee samalla tarmokkuudella itselleen etuuksia. Olisi ajanut vastaavalla tarmokkuudella kuntien asiaa, niin tilanne voisi olla toinen. Hän on saanut jo vajaa 190.000.- korvausta. Eikö mikään enää riitä.