Antero Aleniuksen työura oli 40 vuoden kuntauudistus – myös mediamaailman myllerrys muutti kuntajohtajan työtä

Hämeenkyrön valtuusto valitsi uuden kunnanjohtajan 9. lokakuuta. Antero Aleniuksen työtä jatkaa Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi. Alenius lopettaa työt marraskuun lopussa.

Aleniuksella tulee täyteen kaksitoista vuotta Hämeenkyrön kunnanjohtajana. Kunnanjohtajavuosia hänelle kertyy yhteensä seitsemäntoista, sillä hän toimi ennen Hämeenkyröön tuloaan viisi vuotta Punkalaitumen kunnanjohtajana.

– Aina on ollut tekeillä jonkinlainen kuntauudistus. Kun aloitin vakituisessa virassa 1986, alkoi vapaakuntakokeilu. Sitten seurasi Paras-hanke, sen perään Kataisen hallitus yritti kuntarakenneuudistusta ja loppu on ollut sote-historiaa. Näiden valmistelu on ahmaissut ison osan työajasta, Alenius miettii.

Paras-hankkeesta lähtien on etsitty isompia kokonaisuuksia ja se on Aleniuksen mielestä ollut osittain perusteltua.

– Varsinkin sote-uudistuksen osalta herää kysymys, johtavatko leveämmät hartiat aina taloudelliseen tehokkuuteen ja muuhun hyvään. Ensi kokemus on, että ihan niin ei taida olla.

Mistä elinvoimaa?

Sote-uudistuksen pitäisi antaa tilaa kuntien elinvoimatyölle. Alenius pohtii, mistä pienemmät kunnat repivät siihen resursseja. Käytännössä edessä voi olla kuntien eriytyminen, jakautuminen voittajiin ja häviäjiin.

-Hämeenkyrön puolesta en pelkää. Me olemme Tampereen kehyskunta-alueeseen juuri ja juuri kuuluvana vielä hyvässä asemassa, mutta pienemmillä ja syrjäisemmillä kunnilla mahdollisuudet ovat todella heikot.

Aleniuksen mukaan aivan liian vähälle pohdinnalle on jäänyt TE-uudistuksen vaikutus kuntien elinvoimaan.

– Jos lähdetään maakunnan kokoisiin alueisiin, ei siellä yksittäinen kunta pysty paljon vaikuttamaan.

Hän kertoo olleensa itsekin aluksi koko Pirkanmaan kattavan työllisyysalueen kannalla.

– Se ei kuitenkaan olisi toteuttanut Hämeenkyrön toiveita toimivallasta ja lähipalveluista, eikä keinoja oman elinvoiman rakentamiseen olisi juuri jäänyt. Siitä olisi tullut kunnan kannalta yhtä hankala kuvio kuin hyvinvointialueista.

Läntisen Pirkanmaan kuusi kuntaa muodostivatkin oman työllisyysalueensa. Siihen kuuluvat Sastamala, Punkalaidun, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Parkano sekä Kihniö.

Mediamaailma muuttui

Kunnallishallinnon palvelua Aleniukselle kertyy lähes 40 vuotta. Ennen kunnanjohtajavuosiaan hän toimi 17 vuotta Huittisten kaupunginsihteerinä ja apulaiskaupunginsihteerinä sekä sitä ennen toimistopäällikkönä.

Kuntamaailma on muuttunut tuona aikana paljon, ja niin on myös kunnan toimintaympäristö. Erityisesti mediamaailma on mullistunut. Aiemmin lehdistö seurasi tarkasti kuntien päätöksentekoa ja uutisoi myös pienempien kuntien vuosikierron tärkeimmät asiat, kuten talousarvion ja tilinpäätöksen hyväksymisen.  

-Nyt pienempi kunta pääsee esille vain silloin, kun siellä havaitaan jokin epäkohta, Alenius pohtii.

Hän muistelee aikaansa Huittisten kaupunginsihteerinä, jolloin hän oli tiiviisti yhteydessä kolmen eri maakuntalehden ja paikallisten toimittajien kanssa. Toimittajilla oli aikaa perehtyä kunnan asioihin, ja monilla toimittajilla oli myös varsin hyvät tiedot kunnan toiminnasta ja taloudesta.

– Ne ajat ovat takana, eikä paluuta ole. Noin 20 vuodessa on tapahtunut paljon. Lehtien toimituksissa on työrytmi muuttunut täysin, samoin uutiskriteerit. Pintajulkisuus ja some-maailma ohjaavat uutisaiheiden valintaa: jos jossakin nousee kohua, sen perässä mennään. Toimittajilla ei ole juurikaan pohjatietoa kuntien toiminnasta, ja sekin näkyy uutisoinnissa.

Some-maailman keskusteluareenoista ei ole lehdistön korvaajiksi, koska siinä ympäristössä kuntalaisen on mahdotonta päästä perille, mikä missäkin asiassa on olennaista.  

-Some-keskustelut vaikuttavat päättäjien kannanmuodotukseen. Jännitteitä aiheuttaa myös pelko siitä, kuinka some-maailma reagoi päätöksiin.

Ei ainakaan politiikkaan!

Kun Antero Alenius katsoo taaksepäin kuntauraansa, erityisellä mielihyvällä hän muistelee vuosiaan Huittisten kaupunginsihteerinä ja apulaiskaupunginsihteerinä.

-Tuntuu siltä, että asiat eivät silloin vyöryneet päälle niin hektisinä. Nyt valtion puolelta tulee koko ajan paineita, kun maan jokainen hallitus yrittää saada jonkun puumerkkinsä kunta- ja aluehallintoon. Ja me istumme työryhmissä niitä toiveita toteuttamassa.

Kunnanjohtajan työstäkin hän on pitänyt.

. On myönnettävä, että kunnanjohtajan työ on ollut paineisempaa kuin joskus ajattelin. Punkalaidun ja Hämeenkyrö ovat kuitenkin olleet hyviä kuntia, ja suhteeni päättäjiin ovat olleet asialliset.

– Yleisesti ottaen kuitenkin näyttää siltä, että päätöksenteon ilmapiiri kunnissa näyttää vaikeutuvan koko ajan. Kuntajohtajat ovat kovilla.

Kuntahallinnossa asiat ovat aina kesken, mutta Aleniuksen mukaan nyt on kuitenkin hyvä aikaa jättää Hämeenkyrö seuraajalle: rakenteelliset ratkaisut sekä sote-uudistuksessa että työllisyyspalveluiden siirrossa on tehty.

Tulevista suunnitelmistaan Alenius kertoo sen verran, että kuntapolitiikan puolelle hän ei ainakaan aio astua, vaikka arvostaakin suuresti luottamushenkilöiden ajankäyttöä.

– Aion noudattaa Huittisten kaupunginjohtajana aikanaan toimineen Kauko Heurun linjausta: jos kuulette minun edes harkitsevan poliitikoksi ryhtymistä, soittakaa valkotakkiset paikalle.