Kirjastot ovat kunnille luontevia paikkoja digituen järjestämiseen.

Viisi maakuntaa kattanut digitukiverkosto laajenee valtakunnalliseksi ja kattaa yhteensä 14 maakuntaa, jotka toimivat samalla alueidensa koordinoijina. Maakuntia tukee Väestörekisterikeskus (VRK), joka ensi vuoden alussa muuttuu Digi- ja väestövirastoksi.

Projektipäällikkö Minna Piirainen kertoo, että Väestörekisterikeskus valmistelee parhaillaan yhteydenottoa kuntiin. Se on muistuttamassa, mikä on kuntien rooli suomalaisten digitaidoista huolehtimisessa. Samalla kunnille kerrotaan, millaista valtakunnallista ja alueellista tukea on tarjolla.

– Haluamme myös kuulla kunnilta, millaista apua ne toivoisivat. Tarkoituksemme on kehittää palvelujamme palautteen mukaan, Piirainen sanoo.

Hän muistuttaa, että digitaidot ovat kansalaistaitoja ja että kaikilla suomalaisilla on oikeus saada apua omien taitojensa kehittämiseen.

– Kukaan ei voi lisätä kansalaisten digitaitoja yksin vaan tätä tehdään yhdessä. Mukaan tarvitaan viranomaisten lisäksi järjestöt, joissa jo tehdäänkin arvokasta työtä.

Kunnilla on velvoite neuvoa asukkaitaan kunnan palveluiden käytössä.

– Kuntalaisten digitaalisten taitojen huolehtimisella on parhaimmillaan merkittävät vaikutukset kunnan toimivuuteen.

Kunnissa on samalla pidettävä huoli myös siitä, että henkilöstöllä on riittävät digitaidot. Mitä hyödyttää ottaa käyttöön uusia ohjelmia, jos niitä ei osata kunnolla käyttää, Piirainen kyselee.

– Kyseessä on palvelukulttuurin muutos, sillä vaatimukset kunnan työntekijöitä kohtaan kasvavat. Aiemmin esimerkiksi terveyskeskuksen aulan infossa asiakaspalvelu on huolehtinut vaikkapa ajanvarauksista. Nyt pitäisi kyetä olemaan myös digineuvojia. Yhdessä yössä tämä en onnistu.

Piiraisen mielestä ratkaisevaa on, että johto sitoutuu vahvasti digitaitojen laajentamiseen.

Jatkuvaa opastusta

Laajenevan digipilotin tarkoitus on koota digitaitojen kasvattamiseen laaja verkosto ja  levittää siitä tietoa, jotta kunnissakin tiedetään, kuka voi olla erilaisissa tilanteissa apuna. Suomalaiset tarvitsevat eritasoista tukea, osa aivan perusasioissa.

– On tärkeää huomioida myös, että vaikka nuoret ovat näppäriä digilaitteiden käyttäjiä, heillä ei välttämättä ole sähköisen asioinnin taitoja. Maahanmuuttajilla puolestaan on kielihaasteensa.

Piirainen toivoo, että kunnat ovat aktiivisia maakunnan suuntaan ja kertovat, millaista tukea toivovat. Muissa organisaatioissa ei välttämättä tiedetä, kehen kunnassa voi olla yhteydessä ja kenen kautta tieto leviää. Joissakin kunnissa asia saattaa kuulua tietohallintojohtajalle, kun toisessa se on vastuutettu asiakaspalvelupäällikölle.

– Meiltä tulee maaliskuun loppuun mennessä verkkokoulutusmateriaali, jonka tehtävä on auttaa digineuvonnassa alkuun. Se on suunnattu vapaaehtoisille ja virkatehtävissä digitukea antaville.

Väestörekisterikeskuksen sivuilla on jo nyt paljon kuntiakin hyödyttävää tietoa vaikkapa eettisistä kysymyksistä.

Piirainen huomauttaa, että digituki kannattaa alusta asti ajatella pysyvänä toimintona. Kukaan meistä ei tiedä, millaisia digitaitoja tarvitaan 15 vuoden kuluttua.

– On tärkeää kehittää omia toimintatapoja, mutta jokainen kunta saa tehdä sen omalla tavallaan.

Digituki

* Valtiovarainministeriö myöntää maakuntien liitoille avustusta digituen alueelliseen koordinaatioon.

* Työtä koordinoi VRK.

* Maakuntien liitot kokoavat alueensa digituen toimijat yhteen ja huolehtivat siitä, että palvelut löydetään.

* Digitukea tarjoavat kunnat, julkishallinnon toimijat, järjestöt, erilaiset hankkeet ja yritykset.

Avatar
Kirsi Riipinen
kirsi.riipinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Tämä on erittäin kannatettava hanke. Maaseudulla eläminen parantuu digitalisaation avulla. Etätyö on todellisuutta niin ykkös- kuin kakkosasunnoissa.

    Mitkä mahdollisuude digitalisaatio antaa kunnan yritystoiminnan kehittämiseen?

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*