Eduskunnan apulaisoikeusasiamies haluaa perusopetuslakiin säädökset oppilaiden kiinnipitämisestä
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen haluaa tulevassa säädösvalmistelussa perusopetuslakiin kirjattavaksi missä tapauksissa ja kenen toimesta aggressiivisesti käyttäytyvää oppilasta voidaan rauhoittaa kiinnipitämällä. Pölönen otti asiaan kantaa tuoreessa ratkaisussaan.
-Mikäli ja kun tarvetta tällaiseen on, pidän välttämättömänä oppilaiden oikeusturvan toteutumiseksi, että asiasta säädetään tarvittaessa nimenomaisesti laissa, ratkaisussa todetaan.
Tuore ratkaisu liittyy tapaukseen, jossa huoltaja oli kannellut lapsensa kohtelusta. Kantelijan mukaan kevätlukukaudella hänen toista vuosiluokkaa käynyt lapsensa oli kahden kuukauden aikana joutunut 16 kiinnipitotilanteeseen, joiden aikana lapsi oli muun muassa kaadettu väkisin maahan vatsalleen, ”revitty” rauhoittumishuoneeseen ja pidetty maassa painopeiton alla niin, että toinen ohjaaja oli istunut lapsen päällä ja toinen pidellyt jalkoja.
Oppilaan kiinnipitoja oli tapahtunut myös iltapäiväkerhossa ohjaajien toimesta. Apulaisoikeusasiamiehen arvion mukaan näille kiinnipidoille ei ollut laissa erikseen säädettyä perustetta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
-Korostan myös, että perusopetuslaissa kurinpitovalta on annettu vain opettajille ja rehtorille, ei kouluavustajille ja ohjaajille. Jos voimakeinoja käyttää tai kiinnipitoihin turvautuu koulunkäyntiohjaaja, menettelyä ei voida missään tilanteessa arvioida perusopetuslain mukaan, Pasi Pölönen korostaa ratkaisussaan.
Kiinnipitäminen viimeinen keino
Neljässä asiakirjoissa kuvatuissa tapauksissa aikuinen ihminen oli istunut oppilaan lantion päällä jopa kymmeniä minuutteja.
-Korostan kuitenkin painokkaasti, että kiinnipitäminen on aina viimesijainen keino turvallisuuden takaamiseksi ja oppilaan rauhoittamiseksi. Koska perusopetuslaissa ei ole säädetty kiinnipitämisestä, voidaan lähtökohtaisesti kiinniottoon turvautua vain hätävarjelu- ja pakkotilanteissa, ratkaisussa todetaan.
Pasi Pölönen korostaa myös sitä, että voimakeinojen avulla voidaan turvata järjestys ja turvallisuus, mutta sitä ei saa käyttää oppilaan tukimuotona tai rankaisemiseen.
-Kiinnipitäminen ei myöskään saa kestää pidempään kuin on välttämätöntä. Tarpeeton voiman käyttö, kivun tuottaminen tai lasta muutoin alistava ja hänen ihmisarvoaan loukkaava menettely ei voi koskaan olla hyväksyttävää, Pasi Pölönen muistuttaa ratkaisussaan.
Kaupungin antaman selvityksen mukaan tilanne oppilaan kohdalla oli kevätlukukaudella ollut haastava ja rajoittamistoimenpiteistä oli alun perin sovittu yhdessä huoltajien kanssa. Tämä oli myös kirjattu HOJKS-asiakirjaan. Asiasta lausunnon antanut aluehallintovirasto kuitenkin muistuttu, ettei huoltajat voi pätevästi suostua lapsensa perusoikeuksien rajoittamiseen, vaan sitä päätetään laissa.
Riittävä tuki taattava
Ratkaisussa puututaan myös oppilaan tuen tarpeeseen. Apulaisoikeusasiamiehen mielestä rankkojen kiinnipitotilanteiden sijaan kaupungin olisi tullut järjestää oppilaalle riittävästi tukea opiskeluun, jotta syntyneiltä tilanteilta olisi voitu välttyä.
-En voi tarkemmin ottaa kantaa, millä tuen muodoilla oppilasta olisi parhaiten voitu tukea näiden konfliktitilanteiden välttämiseksi. Aluehallintovirasto katsoo kuitenkin nähdäkseni perustellusti lausunnossaan, että oppilas olisi todennäköisesti hyötynyt henkilökohtaisesta avustajasta, ratkaisussa todetaan.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies ei ottanut ratkaisussa kantaa tapahtumien rikosoikeudelliseen arviointiin. Hän kuitenkin huomautti, ettei hänen nyt tekemänsä ratkaisu estä kantelijaa viemästä tapahtumia erikseen rikosprosessin arvioitavaksi. Maanantaina julkaisusta ratkaisusta ei selviä missä kaupungissa tapahtumat ovat sattuneet.
Ratkaisu kokonaisuudessaan eduskunnan oikeusasiamiehen sivuilla.
