Ensimmäiset vaalikoneet ovat jo auki

Vaikka kuntavaalit siirretään kesäkuun alkuun, niin ensimmäiset kuntavaalikoneet ovat jo avoinna. Näin siitä huolimatta, että lopullisesti ehdokkaiden nimet ovat varmuudella tiedossa toukokuun 14. päivä, jolloin ehdokaslistat vahvistetaan lopullisesti kuntien keskusvaalilautakuntien toimesta.

Keskisuomalainen-konserniin kuuluvat lehdet yhdessä Puna Musta Median lehtien kanssa avasivat omat vaalikoneensa keskiviikkona 17.3. Ensimmäisen tutustumisen perusteella vaalikoneen tekijät ovat muistaneet, että kyseessä on nimenomaan kuntavaalit.

-Joka tapauksessa suurin osa ehdokkaista on jo tiedossa, sillä alkuperäisen aikataulun mukaan ehdokasasettelun piti olla valmis ja lainkin mukaan listat piti vahvistaa 9. maaliskuuta. Tämän takia meillä ei ollut mitään syytä olla avaamatta vaalikoneita lähes alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Myöhemmin ehdolle lähtevät ja vaalikoneesta vielä puuttuvat ehdokkaat voivat täydentää tietojaan vielä toukokuulle saakka, Etelä-Suomen Sanomien päätoimittaja ja koko konsernin vaalikonepäällikkö Markus Pirttijoki perustelee ratkaisua.

Kuntavaaleista tuli maraton

Maakunnalliselle medialle kuntavaalit ovat työn kannalta oiva paikka loistaa. Resursseja on käytössä pieniä paikallislehtiä enemmän ja yhteydet alueen kuntiin ovat suuria valtakunnallisia mediataloja paremmat. Tieto on valtaa, kun kuntapolitiikan kiemuroista lukijoille kerrotaan.

-Kuntavaaleista uutisoidessamme olemme toimintamme ytimessä. Jatkamme sitä kuntauutisointia myös vaalien välillä likimain päivittäin, Markus Pirttijoki muistuttaa.

Korona-aika on muuttanut kampanjointia. Suuria vaalitilaisuuksia ei voi järjestää, mutta esimerkiksi Etelä-Suomen Sanomat tuo äänestäjien katsottavaksi nauhoitetut vaalitentit. Lukijoita riittää myös viikoittaisille kuntamenosta kertoville reportaaseille ja analyyseille.

-Kun vaalit päätettiin siirtää, niin mekin mietimme, panemmeko vaaliuutisoinnin jäihin. Tosiasia on kuitenkin se, että osa ehdokkaista on kampanjoinut jo pitkään. Kun alun perin lähdimme juoksemaan 10 000 metrin juoksua, niin tästä tulikin sitten maraton, kuvailee Pirttijoki.

Ja tokihan kuntavaalien mainonnallakin on suuri merkitys maakuntien medioille.

-Ovathan kuntavaalit myös taloudellisesti meille merkittävä, Markus Pirttijoki myöntää.

Ei kysymystä polttoaineverosta

Pikaisen testauksen perusteella missään ei otettu kantaa polttoaineen hintaan, vaikka sekin on kuntavaaliehdokkaita kovasti jossain päin maata tuntunut puhuttavan. Sen sijaan hyvinkin paikallisia asioita oli ensin ehdokkaiden ja sen jälkeen äänestäjien pohdittavana. Yli 120 kunnan vaalikoneen 20 kysymyksestä puolet ovat yhteisiä ja puolet on voitu sorvata kunkin paikkakunnan mukaan.

Näitäkin asioita vaalikoneissa kysytään:

Kiuruveden kaupungin tuki Iskelmäviikoille on liian suuri. (Kiuruvesi, Iisalmen Sanomat)

Kiertoliittymä on paras tapa sujuvoittaa liikennettä taajaman vilkkailla risteysalueilla. (Joensuu, Karjalainen)

Jämsässä on viisi taajamaa ja kaikissa niissä ylläpidetään vielä kunnallisia palveluja. Pienten taajamien palvelut tulee lakkauttaa ja keskittää toiminta Jämsän keskustaan. (Jämsä, Keskisuomalainen)

Helsingin ydinkeskustan vetovoima vähenee kovaa vauhtia. (Helsinki, Helsingin Uutiset)

Miehikkälän tulisi satsata vielä nykyistä enemmän houkuttimiin (esimerkiksi lapsiraha, ensiasunnon ostoavustus), joilla kunnan väkilukua saataisiin kasvatettua. (Miehikkälä, Kymen Sanomat)

Kärkölässä tulisi vakavasti harkita pormestarimallista luopumista. (Kärkölä, Etelä-Suomen Sanomat)

Juttua muokattu 22.3. klo 13.30: Korjattu päivämäärä, jolloin ehdokasasettelu vahvistetaan.