Etelä-Karjala houkuttelee paluumuuttajia: Omakotitalo 145 000 eurolla
Etelä-Karjalan kampanjasivustolle on koottu tilastotietoa maakunnasta.
Omakotitalon keskihinta 145 000 euroa, rantaviivaa 7 000 kilometriä, yrityksiä 5 462. Siinä esimerkkejä faktoista, joilla erityisesti paluumuuttajia houkutellaan takaisin kotikonnuille Etelä-Karjalaan.
Maakunnassa pyritään taklaamaan lähivuosikymmenten pienenevä väestöennuste. Etelä-Karjala aloitti Työlle tekijänsä -hankkeen vajaa vuosi sitten elokuussa.
Osana hanketta keväällä julkaistiin verkkosivusto kotiin.ekarjala.fi, jossa kerrotaan muun muassa avoimista työpaikoista sekä työtiloista ja yrityksistä. Sekä mielenkiintoisia yksityiskohtia lukumäärinä.
Lappeenrannan kaupungin yrityspalveluyksikkö Wirman yrityspalvelupäällikkö Eeva Pihlajaniemi kertoo kollegoineen esitelleensä juuri kuntajohtajille sosiaalisen median kampanjan tuloksia. Neljän viikon kampanja tavoitti noin 120 000 ihmistä ja keräsi 450 000 näyttökertaa, joista lähes puolet tuli Uudeltamaalta.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Olemme tyytyväisiä tulokseen ja ryhdymme analysoimaan sitä seuraavaa kampanjaa varten. Syksyn mittaan on tarkoitus tehdä kampanjoita lisää. Tavoitteena tässä vaiheessa on saada 20 ihmistä muuttamaan maakuntaan takaisin.
Sivustolla vierailleisiin on tarkoitus olla yhteydessä, mutta paluumuutosta kiinnostuneita on ollut yhteydessä kampanjan järjestäjiin myös oma-aloitteisesti.
Pihlajaniemi kertoo, että paluumuuttajien lisäksi Etelä-Karjalaa kiinnostavat toki muutkin muuttajat. Paluumuuttajista on kuitenkin helpointa aloittaa, sillä he tuntevat maakuntaa ja sen tarjontaa.
– Heillä on mahdollisesti valmiina tukiverkkoja ja tuttavia. Heidän muuttamisensa takaisin voi olla todennäköisempää kuin muiden.
Työpaikkojen ja osaajien yhdistämistä
Kampanjaa on edeltänyt 2020 tehty selvitys paluumuuttohalukkuudesta. Lappeenranta lähetti tuolloin 900 kirjettä kaupungista muuttaneille. Kyselyyn vastasi kirjeitse yli 300 ihmistä, joista 58 ilmoitti halukkuudestaan palata, jos töitä järjestyisi.
Korona-ajasta tuli kaupungille kimmoke hakea ulkopuolista rahoitusta ja laajentaa kampanja maakuntatasolle.
– Vaikka kampanja on Lappeenranta-vetoinen, näemme, että tätä kannattaa tehdä koko maakunnan puolesta. Osaavaa työvoimaa tarvitaan muuallekin kuin Lappeenrantaan.
Muuttoon kannustetaankin yhdistämällä työntekijät ja työpaikat sekä kaivamaan esiin piilotyöpaikat.
Kampanjaa on tehty yhteistyössä yritysten kanssa, ja parikymmentä niistä on kiinnostunut saamaan osaajia julkisesti ilmoitettujen työpaikkojen lisäksi piilotyöpaikkoihin.
Pulaa työntekijöistä on samoilla aloilla kuin koko Suomessa: töihin tarvitaan soten, teollisuuden metallialan, kunnossapidon, logistiikan, hotelli- ja ravintola-alan osaajia sekä ict:n osaajia.
Rekrytointikampanjoita tehdään jatkossa yhä tiiviimmin yritysten kanssa.
365 miljoonan euron lovi
Ravintoloihin ja matkailualalle tarvitaan tekijöitä, vaikka venäläisten matkailijoiden puute näkyy ja tuntuu Etelä-Karjalassa.
– Ihmiset ovat lähteneet koronakevään jälkeen liikkeelle ja esimerkiksi lounastamaan aktiivisesti.
Pihlajaniemi kertoo, että viime vuoden matkailukesä oli suomalaisten aktiivisuuden ansiosta tosi hyvä.
– Odotamme sille jatkoa ja jännittyneinä odotamme, mitä on tulossa.
Venäläisten puute kuitenkin huolettaa. Arvioiden mukaan he kuluttivat päivän aikana maakunnassa noin miljoona euroa, toisin sanoen vuoden potti nousi 365 miljoonaan euroon.
Yrittäjäjärjestön kanssa pidetyssä palaverissa on kuitenkin jo ideoitu uusia maakunnan matkailumahdollisuuksia. Yksi niistä on sijainti: Etelä-Karjalassa pääsee katsomaan Euroopan itäistä rajaa.
Siinä voisi olla jälleen mahdollisuus uusiin työpaikkoihin.
