Finnwatch: Julkinen keskustelu suitsinut sote-yritysten verosuunnittelua
Attendo ja Mehiläinen jäivät Finnwatchin tekemässä selvityksessä häntäpään valvojiksi. (Kuva: Pekka Moliis)
Sote-yritysten verosuunnittelu ei ole enää niin aggressiivista kuin takavuosina. Arvio perustuu Finnwatchin julkaisemaan selvitykseen, jossa suurimmat sote-alan yritykset laitettiin verovastuun osalta järjestykseen.
-Julkinen keskustelu yhtiöiden verojärjestelyistä on sote-alalla selvästi vaikuttanut yritysten valitsemiin rakenteisiin. Myös kiristykset korkovähennysrajoituksia koskevaan verolainsäädäntöön ovat toimineet. Kiristettävää lainsäädännössä riittää kuitenkin vielä, Finnwatch ry:n toiminnanjohtaja Sonja Vartiala muistuttaa.
Kuuden yhtiön listauksessa parhaat pisteet saivat Coronaria ja Pihlajalinna. Peränpitäjiksi jäivät Mehiläinen ja Attendo. Mukana selvityksessä olivat myös PlusTerveys ja Terveystalo.
-Mukana selvityksessä olivat suuret yhtiöt, joissa on sekä sosiaali- että terveyspalveluita. Pelkkiä hoivayhtiöitä ei mukana ollut. Täysin kotimaiset yhtiöt pärjäsivät vertailussa hieman kansainvälisten pääomasijoittajien hallinnassa olleita yrityksiä paremmin, Vartiala kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lääkärit kikkailevat firmojen avulla
Finnwatchin selvitys kertoo, että sote-yrityksissä työskentelevät lääkärit työskentelevät yhä useammin oman yrityksen kautta, jolloin verosäästöjä kertyy työntekijöiden tulonmuunnosta.
Attendo ja Coronaria eivät antaneet tietoja siitä, moniko heillä työskentelevistä lääkäreistä tekee töitä oman firman piikkiin. Neljästä muusta yhtiöstä ilmoitettiin, että vähintään puolet lääkäreistä toimii ulkopuolisina palveluntarjoajina palkkatyön sijaan.
-Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus mahdollistaa Suomessa verokikkailun korkeapalkkaisilla aloilla. Palkansaajat maksavat tuloveroja huomattavasti enemmän kuin varakkaimmat ja hyvätuloisimmat työntekijät, jotka voivat kierrättää työstä saamansa korvauksen pöytälaatikkoyhtiön kautta, Vartiala sanoo.
Hallitusneuvotteluihin Finnwatchilla on selkeä viesti.
-Korkovähennysrajoituksia tulee edelleen kiristää OECD:n suositusten mukaisesti. Tulonmuuntoon tulee puuttua vähintään toteuttamalla valtiovarainministeriön verotyöryhmän suositukset. Tämäkään ei ratkaise osinkoverotuksen perimmäistä ongelmaa, pöytälaatikkoyhtiöitä hyödyntämällä rikkaimmat maksavat ministeriönkin mallissa korkeista tuloistaan matalaa tasaveroa, kun palkkaa nostavien verotus on korkeampaa ja progressiivista, Sonja Vartiala kiteyttää ongelman.
Finnwatchin raportti kokonaisuudessaan. Raportti on tuotettu vuonna 2018 kerätyllä joukkorahoituksella.
