Hallinto-oikeus kumosi Pohjois-Karjalan palveluverkkopäätöksen – valmistelussa mukana olleet kunnanhallitusten jäsenet yhteisöjäävejä
Yhteisöjäävit päättäjät kaatoivat Siun soten kesäkuussa 2023 tehdyn palveluverkkopäätöksen.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on todennut Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston kesäkuussa 2023 tekemän päätöksen hyvinvointialueen palvelustrategiasta ja siihen sisältyvästä palveluverkkosuunnitelmasta syntyneen virheellisessä järjestyksessä. Palveluverkkosuunnitelman valmistelussa oli mukana useampia eri kuntien kunnanhallitusten jäseniä, joiden hallinto-oikeus totesi olleen yhteisöjäävejä. Hallinto-oikeuden päätökseen ei vaikuttanut se, että henkilöt olivat jäävänneet itsensä asian käsittelystä siinä tulevaisuuslautakunnan kokouksessa, jossa oli varsinaisesti päätetty lautakunnan esityksestä aluehallitukselle ja -valtuustolle.
Pohjois-Karjalan palveluverkkopäätöksestä lähtivät valittamaan Juuan ja Tohmajärven kunnat, sekä joukko yksityishenkilöitä. Palveluverkkopäätöksellä vaikutettiin olennaisesti eri kunnissa tarjottaviin sote-palveluihin. Asian valmistelu hyvinvointialueella oli tulevaisuuslautakunnan vastuulla ja asiaa valmisteltiin useissa kokouksissa ennen lopullisia päätösesityksiä.
Valmistelussa mukana
Kuntien tekemisissä aluevalituksissa nostettiin esiin tulevaisuuslautakunnan jäseninä toimineiden kunnanhallitusten jäsenten rooli päätöksenteossa. Kuntien mielestä Kiteen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sinikka Musikka (kesk.), Kontiolahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Mäntynen (sd.), Heinäveden kunnanhallituksen varajäsen Auvo Gustafsson (kesk.), Kontiolahden kunnanhallituksen varajäsen Anna-Helena Kosela (kesk.) ja Lieksan kaupunginhallituksen jäsen Tarja Kärkkäinen (sd.) olivat asemansa johdosta olleet jäävejä asian valmistelussa.
Samaan tulokseen päätyi myös Itä-Suomen hallinto-oikeus. Hallinto-oikeus katsoi, että kunnanhallitusta on pidettävä hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna toimielimenä, joten hallitusten jäsenet ovat yhteisöjäävejä.
-Tulevaisuuslautakunta on vastannut aluevaltuustossa hyväksytyn palveluverkkosuunnitelman valmistelusta. Ennen asian käsittelemistä aluehallituksessa ja lopulta aluevaltuustossa, tulevaisuuslautakunta on ollut keskeisessä roolissa palveluverkkosuunnitelman laadinnassa ja tulevaisuuslautakunnassa on tehty palveluverkkosuunnitelman kannalta merkityksellisiä päätöksiä. Palveluverkkosuunnitelmaa on valmisteltu rinnakkain yhdessä palvelustrategian kanssa useissa tulevaisuuslautakunnan kokouksissa, joissa on muun muassa päätetty asian valmistelutoimista kuten lausuntojen pyytämisestä ja kuulemisten järjestämisestä ja on lisäksi evästetty asian valmistelua.
-Hallinto-oikeus katsoo, että näissä kokouksissa on ollut kyse hallintolain 27 §:n tarkoittamasta palveluverkkosuunnitelmaa koskevan asian käsittelystä, johon edellä mainitut kaupungin- ja kunnanhallituksen jäsenet ovat osallistuneet. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että edellä mainitut henkilöt ovat jäävänneet itsensä 2.6.2023 pidetystä kokouksesta, jossa tulevaisuuslautakunta on varsinaisesti päättänyt esityksestään aluehallitukselle ja aluevaltuustolle, hallinto-oikeuden viime viikolla antamassa päätöksessä todetaan.
Valtuutetut eivät olleet jäävejä
Kunnat nostivat valituksissaan esiin myös valmistelussa mukana olleita kaupungin- ja kunnanvaltuustojen puheenjohtajia, mutta näiden henkilöiden osalta hallinto-oikeus katsoi, etteivät henkilöt ole olleet esteellisiä.
-Hallinto-oikeus toteaa, ettei kunnanvaltuusto ole hallintolain 28 §:n 5 kohdassa tarkoitettu hallitukseen tai hallintoneuvostoon rinnastettava toimielin, eikä kunnanvaltuuston jäsenyydessä tai puheenjohtajistossa toimimisessa ole kysymys myöskään toimitusjohtajaa vastaavasta asemasta. Näin ollen kyseiset henkilöt eivät ole olleet esteellisiä osallistumaan palveluverkkosuunnitelmaa koskevan asian käsittelyyn hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan perusteella, hallinto-oikeus perusteli tältä osin ratkaisuaan.
Itä-Suomen hallinto-oikeus velvoitti Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen maksamaan Juuan ja Tohmajärven oikeudenkäyntikuluja molemmille 4550 euron verran. Tuomio ei vielä ole lainvoimainen, sillä siihen saa hakea muutosta korkeimmasta hallinto-oikeudesta, mikäli se myöntää asiassa valitusluvan.
Juttua muokattu 6.5. klo 17.15: Lisätty nimettyjen kuntapäättäjien puoluekannat.
