Hallinto-oikeus: Vaalijalan kuntayhtymän ylijäämien jaosta sai päättää etukäteen
Etelä-Savon hyvinvointialueen valitus Vaalijalan kuntayhtymän ylijäämien jaosta kaatui Itä-Suomen hallinto-oikeudessa.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt Etelä-Savon hyvinvointialueen tekemän valituksessa asiassa, joka koski Vaalijalan kuntayhtymän kirjanpidollisten ylijäämien palauttamista jäsenkunnille. Kuntayhtymän yhtymäkokous oli joulukuussa 2022 päättänyt voimaanpanolain 33 §:n nojalla palauttaa jäsenkunnille lähes 11 miljoonaa euroa kirjanpidollisia ylijäämiä.
Samassa kokouksessa yhtymäkokous päätti lisäksi, että vuoden 2022 tilinpäätöksen mahdollinen ylijäämä palautetaan jäsenkunnille niinikään kuntien kuntayhtymään sijoittaman peruspääoman suhteessa. Päätösten mukaan kirjanpidollisen ylijäämän maksatuksen hoitavat yhteisvastuullisesti Pohjois-Savon ja Etelä-Savon hyvinvointialueet.
Etelä-Savon hyvinvointialue valitti yhtymäkokouksen päätöksistä hallinto-oikeuteen ja vaati yhtymäkokouksen päätösten kumoamista siltä osin, että ylijäämän maksatuksen hoitavat yhteisvastuullisesti Pohjois-Savon ja Etelä-Savon hyvinvointialueet. Hyvinvointialueen valituksessa asiaa perusteltiin sillä, että ylijäämien maksatukseen olisi tullut ryhtyä vuoden 2022 aikana, päätökset olivat voimaanpanolain 39 §:n 1 momentin vastaisia ja ettei kuntayhtymällä ollut oikeutta tehdä hyvinvointialueita sitovia päätöksiä.
Hyvinvointialueen tekemän kunnallisvalituksen mukaan hyvinvointialueet eivät olleet antaneet suostumustaan siihen, että ne hoitaisivat kuntayhtymän vastuulle kuuluneen ylijäämien maksatuksen. Hallinto-oikeus katsoo ratkaisussaan, että voimaanpanolain 33 §:n sanamuoto edellytti, että päätös taseeseen kertyneen ylijäämän palauttamisesta oli tehty vuonna 2022 ennen kuntayhtymän lakkaamista. Sen sijaan säännös ei edellyttänyt sitä, että myös ylijäämän palauttamisen olisi pitänyt tapahtua saman vuoden aikana.
Erityishuoltopiirin kuntayhtymänä toimineen Vaalijalan kuntayhtymän toiminta oli lakannut vuoden 2023 alussa ja toiminta oli siirtynyt varoineen, velkoineen ja sitoumuksineen hyvinvointialueille. Näin ollen myös kuntayhtymän päätös kertyneen ylijäämän palauttamisesta jäsenkunnille, oli kuntayhtymän velkana siirtynyt hyvinvointialueiden vastattavaksi.
Hallinto-oikeus katsoo ratkaisussaan, että ylijäämien palauttamisesta päättäminen kuului kuntien toimivaltaan ja päätöksissä oli siten tosiasiallisesti kysymys kuntayhtymää sitovista kuntien voimaanpanolain 33 §:n perusteella tekemistä päätöksistä. Hallinto-oikeus katsoi, että päätökset kuntayhtymän taseeseen kertyneen ylijäämän palauttamisesta eivät olleet voimaanpanolain 39 §:n 1 momentissa tarkoitettuja päätöksiä, joiden olisi katsottava lähtökohtaisesti vaatineen hyvinvointialueiden suostumukset.
Ratkaisu ei vielä ole lainvoimainen.
Hallinto-oikeuden ratkaisu kokonaisuudessaan