Hankintojen paikallinen merkitys ymmärretään kunnissa entistä paremmin
Mistä kaukaa perunat tulevat lähikoululle? Sekin päätetään julkisten hankintojen kautta. (Kuva: Seppo Haavisto)
Julkisilla hankinnoilla on suuri merkitys paikalliselle yrityselämälle. Jos isot julkiset kilpailutukset päätyvät ulkomailta käsin toimivien yritysten salkkuun, niin paikallinen yrityselämä kuihtuu ja työpaikat katoavat. Tilanne on korostunut etenkin korona-aikana, jolloin monet yritykset taistelevat elämästä ja kuolemasta.
-Näinä aikoina on erityisen vastuullista tehdä kotimaisia hankintoja, sillä valintamme kannattelevat yrityksiä ja työllisyyttä, mikä vaikuttaa myös kuntiin, muistuttaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.
Kunnissa on viime vuosina ymmärretty paikallisuuden ja kotimaisuuden merkitys pelkän halvan hinnan sijaan. Suomalaisen Työn Liiton tuoreesta tutkimuksesta selviää, että hankintoja ohjaava strategia tai ohjelma on 69 prosentilla kunnista. Neljässä vuodessa tilanne on muuttunut merkittävästi, sillä vielä vuonna 2016 paikallisuutta ja kotimaisuutta tukeva hankintastrategia oli käytössä 52 prosentilla kunnista.
-Tilanne on kehittynyt erittäin hyvään suuntaan. Jo se osoittaa kehitystä, että ohjelmien ja strategioiden määrä on lisääntynyt. Olemme tehneet vastaavat kyselyt vuosina 2016 ja 2018 ja luvut ovat vertailukelpoisia, Lausala toteaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Aina joku häviää
Kyselyyn vastanneista päättäjistä yli puolet (51 %) oli omasta mielestään huomioinut paikalliset toimijat. Näille oli pyritty ohjaamaan hankintoja hankintalain puitteissa sisällyttämällä hankintoihin paikallisia tarjoajia helpottavia kriteerejä. Kyselyyn vastanneista yrittäjistä tämän oli tosin huomannut vain vajaa neljännes.
-Yrittäjien kanta asiaan on ymmärrettävä, sillä aina suurin osa tarjoajista häviää kilpailutuksen. Mutta kyllä kunnissa on oikeasti aito halu kehittää hankintatoimintaa ja mahdollistaa hankintalain puitteissa paikallisuuden ja suomalaisuuden menestyminen, Tero Lausala arvioi.
Kyselyn mukaan paras tilanne on isoissa yli 75 000 asukkaan kaupungeissa, joissa hankintoja ohjaava strategia tai ohjelma on käytössä yli 80 prosentissa. Sen sijaan pienissä alle 5000 asukkaan kunnissa vain puolessa on asiaan kiinnitetty huomiota ohjelman tai strategian muodossa.
Hankintaosaaminen tarpeen
Varsinkin pienemmissä kunnissa tarvitaan vielä lisätietoa hankintalain soveltamisesta.
-Hankintaosaamisen kehittäminen kunnissa on erittäin tärkeä osa. Meidänkin kyselyssä kuntapäättäjistä 81 prosenttia oli sitä mieltä, että lisää osaamista tarvitaan. Monissa pienissä kunnissa hankintoja hoidetaan oman työn ohessa, eikä hankintaosaaminen silloin välttämättä ole riittävällä tasolla.
Ja eikä tilanne välttämättä ole sen kummempi pöydän toisellakaan puolella.
-Pienelle paikalliselle yrittäjälle on haaste lähteä mukaan hankintoihin. Hankintalain noudattaminen vaatii, että tietyt paperityöt on tehtävä, kun tuotteita tai palveluita tarjotaan. Tarjouspyyntöihin vastaaminen kysyy yritykseltä myös resursseja, muistuttaa Suomalaisen Työn Liiton toimitusjohtaja Tero Lausala.
Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan ja Finnish Consulting Group FCG:n toteuttamaan päättäjäkyselyyn, joka toteutettiin lokakuussa 2020. Siihen vastasi 327 viranhaltijaa ja luottamushenkilöä. Lisäksi kyselyyn vastasi 22 kuntayhtymää ja yrityskyselyyn 147 yritystä.
Tutkimuksesta Suomalaisten Työn sivuilla
