Helsingin kaupunki kärsi ison muuttotappion koronakriisin aikana – Lopen kunnassa uskotaan ennusteita suotuisampaan kehitykseen
Aluetutkija Timo Aro arvioi, että Uudenmaan muuttotappiota on perusteltua kutsua historialliseksi.
Uudenmaan maakunta menetti historiallisesti muuttotappiona väestöään 2 461 henkilön verran muualle Suomeen vuonna 2021, Tilastokeskus ilmoittaa.
Aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro arvioi Uudenmaan muuttoliikettä koskevaa käännettä merkittäväksi.
Muuttotappio toteutui ensimmäisen kerran Uudellamaalla. Edellä mainitun tiedon vahvistavaa ja vertailukelpoista aineistoa löytyy noin 70 vuoden ajalta.
– Uudenmaan muuttotappio selittyy pitkälti Helsingin määrällisillä muuttotappioilla, Aro huomauttaa.
Nurmijärvi-ilmiö on voimissaan
Helsingissä koettiin 4 210 henkilön suuruinen muuttotappio muualle Suomeen. Myös Vantaan kaupungin kokema muuttotappio, 1 317 henkilöä, oli poikkeuksellisen iso, Tilastokeskuksen luvuista selviää.
Toisaalta suurin osa Uudenmaan kunnista kuului muuttovoittajiin myös viime vuonna, Aro lisää.
Nurmijärvi-ilmiö on edelleen voimissaan, aluetutkija vastaa. Tällä ilmiöllä tarkoitettiin aikoinaan erityisesti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä tapahtunutta muuttoliikennettä isoista keskuskaupungeista maaseutumaisempiin kehyskuntiin.
– Pääkaupunkiseudun kehyskunnista esimerkiksi Tuusula, Nurmijärvi ja Sipoo saivat hyvin muuttovoittoa.
– Tämä ilmiö toteutuu Helsingin lisäksi Tampereen ja Turun kaupunkien kehyskunnissa. Tampereen kyljessä esimerkiksi Nokian muuttovoitto on kasvanut muiden Tampereen seudun kehyskuntien tavoin.
Suhteellisesti tarkastellen vähintään 10 000 asukkaan kunnista muuttovoitollisimpia olivat viime vuonna Sipoo, Tuusula, Kauniainen ja Kaarina, joka sijaitsee Turun naapurissa Lounais-Suomessa.
– Kehyskunnat ovat kovassa kunnossa.
Koronakriisi on vaikuttanut muuttoliikkeisiin
Pääkaupunkiseudullakin näkyy tilanteen kaksijakoisuus, sillä tällä seudulla saatiin merkittävää muuttovoittoa ulkomailta, aluetutkija Aro kertoo.
15-24-vuotiaiden muuttoliikkeen isoihin opiskelijakaupunkeihin on epäilty kärsineen erityisesti koronakriisistä. Tämä epäilys ei saa pohjaa tilastoista, Aro tietää.
– Suurimmassa osassa korkeakoulukaupungeista sekä opiskelijoiden että 15-24-vuotiaiden muuttovoitto on lisääntynyt verrattuna koronakriisiä edeltäneeseen aikaan.
Koronakriisi on voimistanut entisestään maakuntakeskusten vetovoimaa, tästä Aro luettelee esimerkkeinä Tampereen, Kuopion, Oulun, Hämeenlinnan ja Rovaniemen kaupungit.
Tampere on listan kärjessä
Määrällisesti eniten muuttovoittoa sai Tampere (1 816 henkilöä), Kuopio (1 081 henkilöä) ja Oulu (811 henkilöä) viime vuonna, Tilastokeskuksesta kerrotaan.
Aron mukaan tilastoinnissa usein käytettävä maakuntataso on aika karkea mittari ihmisten liikkuvuudelle Suomessa. Edellä mainittu Uudenmaan esimerkki osoittaa, että maakunnan sisällä voi olla paljon eroja, Aro lisää.
Joka tapauksessa maakuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttotappiollisia maakuntia oli 12, Tilastokeskus tiedotti viime viikolla. Eniten muuttotappiona väestöään muualle Suomeen menettivät Uudenmaan lisäksi Pohjanmaa (725 henkilöä) ja Satakunta (577 henkilöä).
Etelä-Savon muuttotappio oli pienin yli 30 vuoteen.
Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan kuntien välisessä muuttoliikkeessä muuttovoitollisten kuntien määrä oli 127.
Muuttovoittajiin lukeutui runsaasti vahvoja vapaa-ajan kuntia. Myös monissa suurissa mökki- ja matkailukunnissa muuttotappiot ovat pienentyneet, Timo Aro kertoo.
Jos kunnassa ei ole matkailuinfraa tai vesistöjä, niin etätyön suosion lisääntymisestä aiheutuvan muuttovoitollisen kehityksen kelkkaan ei ole välttämättä päästy, hän myöntää.
– Etätyötä ja työn monipaikkaistumista mahdollistaneissa kunnissa on ollut kasvua
Jos haluaa ennakoida, että suuntautuuko muuttoliike tulevaisuudessa kunnasta pois vai sisään kuntaan, silloin kannattaa katsoa, missä on eniten käyttöä vasaralle ja nauloille.
– Kun tarkastellaan väestönlisäystä tai muuttoliikettä, niin valmistuvien asuntojen, rakennuslupien ja asuntokauppojen määrät antavat hyvää tietoa.
Ennusteet ovat vain ennusteita
Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Lopen kunnan väkiluku oli huhtikuussa 7 798. Väkiluku on vaihdellut kuukaudesta toiseen vertailtaessa joko plus- tai miinusmerkkisesti, ilman merkittävää vaihtelua.
Lopen kunnanjohtaja Mikko Salmela korostaa, että kehitykseen voi vaikuttaa omilla toimenpiteillään.
– Meillä on ollut tonnin tontti -kampanja. Päätös kampanjasta tehtiin, kun aikanaan tehty kunnallistekniikka oli jo siellä maassa eikä siihen uponneita kustannuksia haluta jättää hyödyntämättä.
Tontteja onkin mennyt mukavasti kaupaksi, Salmela jatkaa.
– Sijaintimme on lähellä isoja kaupunkikeskuksia ja pääkaupunkiseudullekin on verrattain lyhyt ajomatka.
Tilastokeskuksen ennusteita katsoessaan Salmela on huomannut Lopen kunnalle povattavan selkeää väestönlaskua vajaan parinkymmenen vuoden aikavälillä.
– Uskon vahvasti, että väkiluvun kehityksemme on esitettyjä ennusteita parempi. Loppi säilyy vajaan 8 000 asukkaan kuntana.
Ikärakenteen puolestakin Lopella on tärkeää saada nuoria ja lapsiperheitä kuntaan, jotta työvoiman saatavuus on riittävällä tasolla tulevaisuudessakin.
Lopen Kirkonkylän alueella toimivaan päiväkotiin ollaan perustamassa uutta ryhmää. Se on hyvä merkki, Salmela näkee.
Lisää aiheesta:
