Vieraskielisten määrä Suomessa on nelinkertaistunut vuosien 2000–2019 välisenä aikana. Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuonna 2014, jonka jälkeen koko maan väestönkasvu on perustunut vain ja ainoastaan maahanmuuttoon. (Kuva: Ville Miettinen)

Maahanmuutto ja vieraskielisten muuttajien houkutteleminen on yhä useamman kunnan ainoa väestökehityksen positiivinen osatekijä, sanoo aluetutkija Timo Aro.

-Vieraskielisten suhteellinen osuus ylipäätään koko maan väestön lisäyksessä ja kaikkien alueiden ja kuntien väestön lisäyksessä on yhä korostuneempi 2020- ja 2030-luvulla, Aro sanoo.

Aluekehityksen konsulttitoimisto MDI:ssä johtavana asiantuntijana toimiva Aro muistuttaa, että kansantaloudellisesti on valtava kysymys, kasvaako vieraskielisten määrä riittävästi.

Kuntien varautuminen maahanmuuttajien tuloon ja houkuttelemiseen vaihtelee suuresti, Aro sanoo. Esimerkikisi pääkaupunkiseudulla, missä lähes joka viides asukas on vieraskielinen, on jo pitkään tehty työtä sen eteen, että  palvelurakenne ja muut olosuhteet ovat

-Mutta aika moni kunta Suomessa on siinä tilanteessa, että vasta 2010-luvulla ja 2020-luvulla vieraskielisten määrä nousee sen verran enemmän, että joudutaan tekemään ja varautumaan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen kasvua selittää myös vieraskielisten maan sisäinen muuttoliike, joka kohdistuu voimakkaasti ensisijaisesti pääkaupunkiseudulle sekä toissijaisesti Turkuun ja Tampereelle, Timo Aro sanoo. Katso Timo Aron haastattelu klikkaamalla kuvaa.

Määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä

Vieraskielisten määrä Suomessa yli kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, käy ilmi MDI:n Kuntaliitolle tekemästä selvityksestä, jossa tarkasteltiin ns. C23.kaupunkien, eli 21 suurimman kaupungin sekä Kokkolan ja Kajaanin väestökehitysennustetta.

Vieraskieliseksi määritellään henkilö, joka puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kotimaista kieltä puhuvien väkiluku kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuonna 2014. Vuonna 2019 kotimaista kieltä puhuvien määrä väheni noin 13 500 henkilöllä.

Suurimmat vieraskielisten ryhmät Suomessa vuoden 2018 tietojen mukaan ovat venäjää (80 000 henkilöä) ja viroa (50 000) puhuvat. Muut suuret kieliryhmät olivat arabia, somali, englanti, kurdi, farsi, kiina, albania ja vietnam.

Vieraskielisten sijoittumista ohjaa sama kaupunkeihin kohdistuva liike kuin kantaväestön kohdalla.

Vuonna 2019 vieraskielisen väestön osuus kunnan väestöstä ylitti 10 prosenttia 10 kunnassa ja 5 prosentin tason 59 kunnassa.

Vieraskielisen väestön osuus oli kunnittain tarkasteltuna korkein Vantaalla (20,2 %), Espoossa (18 %), Helsingissä (16,2 %) ja Närpiössä (15,6 %). Toisessa ääripäässä olivat Reisjärvi (0,3 %), Savukoski (0,5 %) sekä Sonkajärvi, Merijärvi ja Lumijoki (0,6 %).

Ennusteen mukaan vieraskielisten määrä kasvaa noin 480 000 henkilöllä vuoteen 2040 mennessä. Vieraskielisten osuus koko väestöstä kasvaisi nykyisestä 7,5 prosentista noin 16 prosenttiin. Vieraskielisten osuus alueiden sisäisissä ja välisissä muutoissa kasvaa merkittävästi nykyiseen verrattuna.

Tampereella strategia

Selvityksen mukaan muuttoliikkeen volyymit vähenevät määrällisesti kuntien ja alueiden välisessä muuttoliikkeessä 2020-ja 2030-luvuilla nuorten muuttoalttiiden ikäluokkien pienentyessä. Kasvavien kaupunkiseutujen muuttovoitot alenevat, kun perinteisillä lähtöalueilla potentiaalisten muuttajien määrä vähenee. Kuntien ja saman toiminnallisen alueen sisäisten muuttojen määrässä ei tapahdu olennaisia muutoksia.

Väestökehitystä kuvastaa esimerkiksi Tampereella se, että ennakkotietojen mukaan luonnollinen väestönlisäys jäi vuonna 2019 alle kahdensadan. 

-Määrä ei ole ollut näin alhainen kertaakaan vuoden 1990 jälkeen, Tampereen strategiajohtaja Reija Linnamaa totesi Kuntaliiton Kaupunkiin!-webinaarissa viime viikolla.

Vastaavasti vieraskielisten osuus syntyneistä oli noin 15 prosenttia, vaikka heidän osuutensa väestöstä on 7,7 prosenttia vuoden 2018 tietojen mukaan. Tampereen nettomaahanmuutto vuonna 2018 oli 873 henkilöä, mikä on enemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla.

Tampere julkaisi viime vuonna ensimmäisenä suomalaiskaupunkina kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategisen ohjelman. Ohjelmalla pyritään edistämään työnantajien edellytyksiä rekrytoida sujuvasti ulkomailta ja työllistää jo seudulla asuvia ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Lisäksi ohjelman tavoitteena on edistää ulkomaalaistaustaisten henkilöiden mahdollisuuksia kehittää ja hyödyntää omaa osaamistaan eli kouluttautua ja työllistyä mielekkäisiin ja palkitseviin työtehtäviin Tampereen seudulla.

Myös Helsingillä haasteita

Työikäisten määrän kehitys on haaste myös Helsingissä, keertoi Helsingin kaupungin Työvoima ja maahanmuutto -yksikön päällikkö Ilkka Haahtela Kaupunkiin!-webinaarissa.

-Meillä on jo paljon signaaleja, että työikäisten määrä ei ole kasvussa. Edes maahanmuuton kautta työikäisten määrä ei ole riittävässä kasvussa sillä kasvuvauhdilla, jota toivomme.

Helsingissä vieraskielisten osuus vuonna 2019 oli 16,5 prosenttia koko asukasmäärästä.

Haahtelan mukaan kaupungin työpaikkojen määrää tullee kasvattaa ja elinkeinopolitiikan pitää tukea sitä, että työtä riittää.

-Nämä asiat pitää kytkeä hyvin tiiviisti toisiinsa. Ei ole työvoimakysymyksiä ilman työpaikka- ja elinvoimakysymyksiä.

Työikäisten määrää suurempi kysymys Haahtelan mukaan on, kohtaako työikäisten osaaminen työmarkkinoiden vaatimukset. Hän muistuttaa, että työtehtävien ja työpaikkojen muutos on nopeampi kuin koskaan aikaisemmin ja tulevaisuudessa yhä nopeutuva.

– Onko kokonaisuus sellainen, että työmarkkinoiden murros ja työikäisen väestön osaaminen ja murros käy käsi kädessä? Miten voimme tukea työmarkkinoita samaan aikaan työyikäisen väestön murrosta niin että ne ovat yhteensovitettavissa. Tämä on Helsingille aivan ydinkysymys.

Vuodesta 2014 lähtien Suomi on kasvanut vain vieraskielisen väestön muodossa, Kuntaliiton yhteyspäällikkö José Valanta muistuttaa. -Meillä pitää olla yhteisesti sovitut askelmerkit, kuinka tämä kasvu otetaan vastaan ja kuinka sitä hallitaan.

Katso José Valannan haastattelu klikkaamalla kuvaa.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Suurin ongelma on suomalaisten nurjamieliset asenteet ulkolaisia kohtaan, se taas heijastuu maamme poliittisten päättäjien päätöksentekoon. Kansan tyytyväisyys on keskeisimpiä kysymyksiä poliitikoille joille menestys vaaleissa ja oma asema ajavat usein muiden asioiden yli.
    Kulttuurissamme on paljon epäterveitä ilmiöitä. Yksi on se että kansamme päihin on sukupolvien ajan paukutettu kotimaisuuden pyhyyttä ja ulkomaisuuden pahuutta. ”Vain suomalaisuus on rehellistä, luotettavaa, turvallista, terveellistä ja puhdasta”. Tätä ulotetaan joka paikkaan, jopa mainontaan: Avainlippu on laadun tae.
    Kotkassa ikäni asuneena olen elänyt äärimyrkyllisessä ilmapiirissä jossa valittaminen, nälviminen, panettelu ja irvistely ovat yleisimpiä tapoja kommunikoida. Rasismi kaakkois kulmalla on käsittämätöntä. Etnisten vähemmistöjen vihaaminen, pilkkaaminen ja häpäisy on kammottavaa, samoin kun holokaustilla vitsaileminen. Osansa saavat ilman muuta myös seksuaalivähemmistöt.
    Vastaavaa esiintyy monilla pienillä ja syrjäisillä paikkakunnilla, taantumusta ja ahdasmielisyyttä, rasismia ja misogyniaa.
    Suuremmissa kaupungeissa joissa on yliopistoja ja kulttuurielämää, vallitsee dynaamisempi ja liberaalimpi ilmasto. Mutta valitettavasti ne edustavat vähemmistöä koko Suomesta.

  2. Jatkaakseni vielä edelliseen kirjoitukseeni, suomalaisten jo nyt nähtävistä ongelmista suljetun etnisyyden todellisuudessa.
    Useimmat menestyvät ja vakaat kansakunnat ovat voimakkaan monikulttuurisia. Jos vertaamme vaikka läntiseen naapuriimme Ruotsiin, havaitsemme väkisin ne myönteiset puolet jotka ovat rikkaan geenipankin ansiota. Kauniit täysiin mittoihinsa kehittyneet piirteet, terveys, voimakkuus ja henkinen kehitys. Näissä kaikissa ruotsalaiset voittavat meidät suomalaiset mennen tullen.
    Täällä sisäsiittoisuus alkaa olla yhä enemmän konkreettinen ongelma kun suomalaiset ovat sukua jossain määrin toisilleen.
    Saksan kolmannessa valtakunnassa alettiin viime maailmansodan aikana toteuttaa rotuoppia joka kielsi ehdottomasti rotujen sekoittumisen. Tämä siksi että tavoiteltiin täydellistä herrarotua joka voittaa muut ylivertaisuudellaan. Todellisuudessa natsien rotuoppi olisi koitunut kansakunnan tuhoksi, tehnyt siitä ajan mittaan kehitys- ja elinkelvottoman.
    Suomessa vaalitaan yhä pohjoisen puhtaan rodun myyttiä, jotain mitä ei ole koskaan edes ollut. Kansamme on alkujaan sydän Venäjältä, Uralin aroilta ja vaikutteita on myös muista maista. Emme siis ole olleet missään vaiheessa täysin monogeeninen kansakunta. Mutta syrjäisessä maailmankolkassa eristyksissä ja vieraita peläten ja kammoksuen, suomalaiset ovat valinneet suvunjatkamisen toisen yhtä suomalaisen kanssa. Näin pienen väkimäärän kesken se johtaa vääjämättä degeneraatioon. Kehitysongelmia joita näkyy sekä fyysisissä että henkisissä tekijöissä, sekä altistumisia vaikeille sairauksille.

  3. Tällaistako pitää jo kuntalehdestäkin lukea?

  4. Punavihreän sosiologian ja demografian mukainen aivopesu on näköjään saavuttanut Kuntalehdenkin! Suvakkitrolli Kuusipeikkolle tiedoksi, että Takku.net -foorumilla näkemyksillesi saa mahdollisesti paremmin myötämielisyyttä kuin tällä foorumilla ja tämän julkaisun lukijoiden keskuudessa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*