Timo Aro toivoo, että kaksoiskuntalaisuutta kokeiltaisiin ja pilotoitaisiin ja sen mahdollistamista tutkittaisiin. - Edelleen uskon, että sen pitäisi olla mahdollista, Aro sanoo Valiokunta-podcastissa. Kuva: Sonja Eloranta

Alue- ja väestökehityksen iso kuva ei ole muuttunut kovin paljon korona-aikana, mutta mukaan on tullut paljon enemmän vivahteita, sanoo Valiokunta-podcastin uusimman jakson vieras, Timo Aro, aluekehittämisen konsulttitoimiston MDI:n johtava asiantuntija.

-Yksi esimerkki on, että muuttovoittokuntien määrä on kaksinkertaistunut ja muuttovoitto on hajautunut paljon tasaisemmin koko maahan.

Väestöliikkeen numeroiden, tulijoiden ja lähtijöiden, syntyneiden ja kuolleiden määrien tuijottamisen sijaan kunnissa kannattaa mennä numeroiden taakse ja selvittää, minkä ikäisiä ihmisiä kuntaan muuttaa, mistä he muuttavat, millaisia ovat muuttajien taustat.

Aron mukaan kunta voi vaikuttaa oikeanlaisella markkinoinnilla mielikuviin, jotka puolestaan vaikuttavat muuttopäätöksiin.

-On oltava siellä valintojen kentällä, on päästävä sinne missä asukaat tekevät paikkaan liittyviä valintoja tai yritykset sijaintiin liittyviä päätöksiä.

-Jos kunta on näkymätön tai ei tuo itseään esille, on vaikea läpäistä julkisuus, koska käytännössä alueitten välinen kilpailu kiihtyy ja kiristyy, mitä pitemmälle 2020-luvulla mennään. Siinä mielessä mainekuvan ja näkyvyyden merkitys saa paljon suuremman painoarvon kuin aikaisemmin.

Vaikka kunnissa usein ajatellaan, että kunnallisveroprosentilla on merkitystä kunnan maineeseen, veroprosentin vaikutus muuttopäätöksiin on marginaalinen, Timo Aro sanoo.

Ylipäätään vetovoimatyön rinnalla kunnissa pitäisi paljon enemmän tehdä pitovoimatyötä, Aro korostaa.

– Pitäisi olla paljon kiinnostuneempi omista kuntalaisista, alueen yrityksistä, yhteisöistä, heidän ajatuksistaan, tarpeistaan, toiveistaan.

Ikärakenteen muutoksesta, harmaantumisesta on puhuttu pitkään, mutta ilmiön juurisyihin ei ole kunnolla pureuduttu, Aro sanoo.

– Helposti päivitellään milloin synntytalkoita, milloin kestävyysvajetta, milloin iäkkäiden määrän nopeaa kasvua, mutta ei juuri puhuta ratkaisuista, millä tavalla omaehtoisesti alue pystyy vaikuttamaan aktiivisesti väestökehitykseen. Se keskustelu on minusta pääsääntöisesti vielä käymättä.

Aron mukaan alueiden ”työkalupakissa” on neljä keinoa, joilla väestökehitykseen voi vaikuttaa – kuuntele podcastista, mitä nuo keinot ovat.

Valiokunta-podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, Suplassa, iTunesissa ja SoundCloudissa.

Lisää muuttoliikkeestä:

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Puhutaan paljon työnanataja maineesta/kuvasta, kun ollaan rekrytoimassa uusia ihmisiä ”yritykseen”, tämä sama maine on minusta myös kuntapuolella otettava huomioon.

    On hakuvaviheessa selkeää sukupuolisyrjintää, välinpitämättömyyttä ja töykeyttä. Esim. hakuaika päättynyt kk sitten, mitään ei ole kuulunut, kysyttäessä vastataan: on vaiheessa….missä vaiheessa???
    Haastattelun jälkeen ei perustella mitenkään, miksi et tullut valituksi…
    Ja se että ehkäpä koitetaan päästä haastattelemalla yksi nainen, jota ei valita, mutta onpa edes haastateltu.

    Tämä kaikki huono palvelu vaikuttaa kunnan/kaupungin kuvaan, mitä ei kuntapuolella ole ehkä vieläkään tajuttu. Kannattaa käyttää sitä rekryihmistä jos sellainen on, tai edes joku kirjekurssi ihmisille jotka j o u t u v a t rekrytoimaan. Voin tulla antamaan myös sen koulutuksen.

    Ei voida puhua kuntapuolen tekijä vajeesta jos aina valitaan se kaveri tai tuttu!

    Hyvä kello kauas jne…

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*