HS: Ministeriöt kritisoivat Peter Vesterbackan hanketta kansainvälisten opiskelijoiden tuomiseksi pikkukuntien kouluihin
Peter Vesterbacka on kiertänyt Suomen kunnissa kertomassa projektistaan. (Kuva: Jussi Partanen)
Liikemies Peter Vesterbackan suunnitelmat kansainvälisten opiskelijoiden tuomiseksi Suomeen ovat kohdanneet vastatuulta suomalaisministeriöissä, uutisoi Helsingin Sanomat. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja ulkoministeriö ovat huolissaan yksin maahan saapuvien alaikäisten asemasta, suomalaisen koulutusjärjestelmän väärinkäytöstä sekä hankkeen kustannuksista veronmaksajille. HS:n mukaan Vesterbacka puolestaan on suuttunut ministeriöille.
Vesterbackan Finest Future-yrityksen tavoitteena on tarjota ulkomailta saapuville nuorille enimmäkseen lukiokoulutusta, mutta myös ammatillista koulutusta. Sen ohjelmien kautta on viimeisen kolmen vuoden aikana tullut noin tuhat opiskelijaa, ja tavoitteena on jopa 15 000 uutta opiskelijaa vuodessa. Kunnissa on suhtauduttu hankkeeseen mielenkiinnolla, sillä erityisesti monilla pienillä paikkakunnilla pelätään koulujen sulkemista laskevien opiskelijamäärien vuoksi.
Helsingin Sanomat kertoo saaneensa selville, että viime vuoden lopulla ulkoministeriö lähetti aiheesta kriittisen muistion kaikille edustustoilleen ja ministeriön osastopäälliköille. Asiakirja oli laadittu yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.
Muistiossa luetellaan asioita, joiden vuoksi ”ulkoministeriön ei tulisi aktiivisesti tukea kuvatun kaltaista alaikäisiin koululaisiin liittyvää liiketoimintaa”. Ministeriöiden mukaan lukiolaki ei ole tarkoitettu tukemaan toimintaa, jossa Suomeen tulee alaikäisiä vailla minkäänlaista tukiorganisaatiota tai vastuussa olevaa aikuista. Varsinaisesti toiminta ei kuitenkaan ole lainvastaista. Ulkomaalaisten nuorten kouluttaminen voisi opetusministeriön laskelman mukaan maksaa veronmaksajille noin 340 miljoonaa euroa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Tällainen järjestely olisi myös nuorten itsensä kannalta huomattava riski, ministeriöt sanovat. HS:n mukaan ministeriöt viittaavat tällä ihmiskaupan riskiin sekä sosiaalisiin ja kulttuurisiin ongelmiin, mitä Vesterbacka pitää asiattomana.
Kuntalehti teki jutun Vestbackasta aiemmin tänä vuonna ja kysyi myös siitä, onko julkisesti rahoitettava lukiokoulutus tarkoitettu kohdennettavaksi kolmansien maiden opiskelijoiden kouluttamiseen.
– Lukioihin on vapaa hakeutumisoikeus, eikä sitä ole rajattu kansalaisuuden mukaan, Vesterbacka huomautti tuolloin haastattelussa ja kertoi opiskelijoiden olleen erittäin tyytyväisiä.
Hän lisäsi, että veronmaksajien rahoilla tapahtuvaan koulutukseen on syytäkin suhtautua kriittisyydellä.
– Mutta Suomessa on aina ollut konsensus siitä, että koulutukseen panostetaan.
Lue myös:
