Huono taloustilanne kesytti peruskoulun tuntijakouudistuksen
Uudistusta kehitellyt
työryhmä jätti perjantaina opetusministeri Jukka Gustafssonille (sd.)
ehdotuksen, jossa oppituntien määrä pysyisi samana kuin nykyisin.
– Olen
viime päivinä miettinyt paljon sitä, olisiko oppituntien määrää
mahdollista lisätä, mutta pidän tätä esitystä realistisena, ministeri
totesi.
Sosiaalidemokraattien hallituskumppanin kokoomuksen
kansanedustajat Sari Sarkomaa ja Raija Vahasalo kiiruhtivat heti
tuoreeltaan moittimaan esitystä ja peräsivät Gustafssonilta enemmän
rohkeutta.
Tunteja siirrettäisiin alakouluun
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Työryhmä
haluaisi alakoululaisille hieman nykyistä enemmän tunteja ja
yläkoululaisille vastaavan määrän vähemmän.
Oppiaineista lisää tunteja
saisivat äidinkieli, yhteiskuntaoppi ja liikunta.
Valinnaisten
aineiden tunteja työryhmä vähentäisi. Se suunnittelee kuitenkin, että
vastedes vapaaehtoiset kielet eivät olisi mukana valinnaisaineiden
tuntikiintiössä, eli niiden opiskelu ei söisi tunteja muilta
valinnaisaineilta.
Ministeri Gustafsson on puhunut julkisuudessa
painokkaasti taito- ja taideaineiden aseman vahvistamisen puolesta.
Työryhmä ei kuitenkaan päätynyt ehdottamaan tuntilisäyksiä muihin taito-
ja taideaineisiin kuin liikuntaan. Sen sijaan se kaavailee, että
kaikille yhteisiä pakollisia musiikin, kuvataiteen ja käsityön tunteja
tulisi lisää. Vastaavasti vähennettäisiin valinnaisia taito- ja
taideainetunteja.
Työryhmää vetänyt ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen
opetusministeriöstä selitti, että ehdotus parantaisi taideaineiden
opetuksen laatua, vaikka määrä ei muuttuisikaan.
– Kun on enemmän pakollisia tunteja, kouluihin on helpompi saada päteviä opettajia.
Kielten opetusta valtion maksettavaksi
Vapaaehtoisten
vieraiden kielten opiskelu on vähentynyt selvästi viime vuosina.
Koulujen kieltenopetustarjonnan laajentamiseksi työryhmä ehdottaa, että
valtio maksaisi pääosan vapaaehtoisten kielten opetuksen kustannuksista.
Opetuksen järjestäjät saisivat tähän tarkoitukseen erikseen
korvamerkittyä rahaa, joka kattaisi valtaosan kustannuksista.
– Jos
haluamme saada kouluihin ranskan, saksan, venäjän tai vaikka kiinan
opetusta, siihen tarvitaan pakko tai selkeä houkutin, Pirhonen sanoi.
Kun valtio maksaisi kielten opetuksen, opetuksen järjestäjiltä säästyisi rahaa muihin valinnaisaineisiin.
Ministeri
Gustafsson kehui ehdotusta luovaksi. Hän sanoi uskovansa, että valtion
kassasta saadaan rahat työryhmän kieliehdotuksen toteuttamiseen, koska
suunniteltu uudistus kokonaisuudessaan ei aiheuttaisi kohtuuttomia
kustannuksia.
Ainerajat ylittäviä tunteja
Työryhmä
ei ehdota peruskouluun ainuttakaan uutta oppiainetta. Yhden viikkotunnin
se kuitenkin varaisi oppiainerajat ylittävälle opetukselle niin
sanottujen aihekokonaisuuksien muodossa.
Opetuksen järjestäjä saisi
valita, käyttäisikö tämän tunnin esimerkiksi yrittäjyyden, kestävän
kehityksen tai draamakasvatuksen teemojen käsittelyyn.
(KL / STT / Maria Annala)
