Huutavan ääni korvesta - sote-ulkoistusten mitätöinti on "täyttä sosialisointia"
Kuntien tekemien sote-sopimusten mitätöintiä ei purematta niellä. Kritiikkiä tulee etenkin niiltä kunnilta, jotka ovat tehneet kokonaisulkoistuksia. Toki kriittisiä arvioita voimaantulolain 28 § pykälän osalta nousee esiin myös muista kunnista. (Kuva: Pekka Moliis)
Puolangalla ei pidetä kynttilää vakan alla, kun lausuntoa hallituksen sote-uudistuksesta annetaan. Etenkin kysymys tehtyjen sote-ulkoistusten mitätöinnistä saa Ylä-Kainuun suunnalta tömäkän vastauksen. Lausuntopyyntöjen kohdassa 41 tiedustellaan, onko voimaantulolain 28 §:n mukainen ulkoistamissopimusten mitättömyyttä koskeva sääntely perusteltu ja turvaako se osapuolten aseman riittävästi?
-Ei ole perusteltavissa millään laillisella perusteella, on täyttä sosialisointia, kiteytetään asia kunnan lausunnossa.
Puolanka on yksi niistä kunnista, joka on etsinyt sote-palveluiden järjestämiseen kumppanin yksityisiltä markkinoilta. Yhteistyö alkoi Kainuun hallintokokeilun päättymisen jälkeen Attendon kanssa ja parin vuoden takaisen yrityskaupan seurauksena kunnan sote-palvelut hoitaa tätä nykyä Terveystalo.
Sysmässä pitkä paperi
Sysmällä on tehtynä ennätyspitkä sopimus sote-palveluiden ulkoistamisesta alun perin Attendon kanssa. Vuonna 2017 alkaneella sopimuskaudella on mittaa 10 vuotta. Ja optioiden avulla voidaan mennä vuoteen 2036 saakka. Myös Sysmässä ajatus sote-ulkoistusten mitätöinnistä on saanut niskavillat pystyyn.
– Mikäli lainsäädännössä halutaan varmistaa, että sote-maakunnilla on jatkossa riittävä oma palvelutuotanto, voidaan sopimusten mitätöinti kohdistaa vain lainsäädännön voimaantulon jälkeen laadittuihin sopimuksiin. Taannehtivaa lainsäädäntöä ei tule valmistella ja tältä osin lakiehdotuksen pykälää tulee muuttaa, Sysmästä esitetään.
Sysmässä koetaan ainakin lausunnon perusteella, että aikanaan tehty ulkoistuspäätös on ollut oikea ratkaisu.
-Etäällä maakuntakeskuksesta, harvaan asutun Sysmän kunnan n. 3 600 asukkaan palvelujen tuottaminen pitkäaikaisella, todennetusti kustannustehokkaalla kokonaisulkoistussopimuksella, ei voi vaarantaa maakunnan järjestämisvastuun toteuttamista tulevassa 200 000 asukkaan Päijät-Hämeen sote-maakunnassa! Sysmän kunta on hyvin perustellusti hankkinut ulkoistussopimuksella kuntalaisilleen muuta maakuntaa laajemman palveluvalikoiman ja parempilaatuiset palvelut edulliseen hintaan, ja nyt mm. ”tasavertaisuuden” nimissä näitä ei valtiovallan lakiehdotuksen mukaan mahdollistettaisikaan, lausunnossa ihmetellään.
Lainvoimaisia sopimuksia ei saa purkaa
Myös Sulkava on samalla kannalla muiden ”Terveystalo-kuntien” kanssa. Tehdyistä sopimuksista halutaan pitää kiinni.
-Lainsäädännöllä ei tule säännellä mahdollisuutta purkaa ulkoistusopimuksia, jotka ovat saaneet lainvoiman, kunta toteaa lausunnossaan.
Ja sama on kaiku askelten myös Kärsämäen suunnalla. Jälkikäteen tapahtuvaa sote-sopimusten mitätöintiä ei hyvällä katsota.
– Voimaanpanolain 28 §:llä puututtaisiin taannehtivasti jo tehtyihin taloudellisesti merkittäviin sopimuksiin, mikä on ongelmallista perustuslain 15 §:ssä säädetyn omaisuudensuojan näkökulmasta. Olisi kohtuutonta, että jälkeenpäin voitaisiin puuttua sopimusten sisältöön sellaisilla perusteilla, jotka eivät ole voineet olla kuntien ja niiden sopimusosapuolina olevien palveluntuottajien tiedossa sopimusta tehtäessä. Ehdotettu sääntely loukkaisi vakavasti sopimusosapuolten luottamuksensuojaa, nelostien varrella pohditaan.
Meri-Lapissa ristiaallokkoa
Kemi, Tornio, Keminmaa ja Simo ovat perustivat vuoden 2017 lopulla sote-yhteisyrityksen Mehiläisen kanssa. Yhteisyritys hoitaa kuntien terveyspalvelut seuraavat 15 vuotta. Sopimuksen kokonaisarvioksi on arvioitu 1,1 miljardia euroa.
Kaikki ei ole mennyt Meri-Lapissa kuin Strömsössä, ja yhteisyrityksen toiminta on kerännyt myös arvostelua osakseen. Toki aihetta tyytyväisyyteenkin on. Joka tapauksessa kahden suurimman osakaskunnan lausunnot eroavat toisistaan, kun pohditaan sote-ulkoistusten mitätöintiä.
Kemissä päätettiin äänestyksen jälkeen, että lakiesitys ulkoistussopimusten osalta turvaa järjestäjän aseman. Kaupunginhallitus oli pitänyt tätä lain kohtaa ongelmallisena perustuslain omaisuuden suojan näkökulmasta katsottuna. Äänestyksessä kuitenkin sosiaali- ja terveyslautakunnan myönteinen kanta ulkoistussopimusten mitätöintiin voitti äänin 24-16.
Torniossa äänestettiin niin ikään sotelakiluonnoksen mitätöintipykälästä. Torniossa päädyttiin äänin 30-12 sille kannalle, jotta ulkoistussopimusten mitätöinti ei ole perustelua.
– Olisi kohtuutonta voida puuttua sopimusten sisältöön perusteilla, jotka eivät ole voineet olla tiedossa sopimusta tehtäessä. Esitetty sääntely rikkoo myös sopimusosapuolten luottamuksen suojaa. Miten palvelujen järjestäminen turvataan ulkoistussopimuksen muuttuessa mitättömäksi, torniolaisten lausunnossa pohditaan.
Sopimuksia ei tarvitsisi purkaa vaan ne saisivat olla voimassa sopimuskauden loppuun. Kärsikööt tai hyötykööt kunnat sitten päätöksistään, jos kerran niin haluavat.
Jos maakunta-sote kuitenkin kaatuisi ja tilalle tulisi vaikkapa Pelkistetty sote (googlaa), joka todennäköisesti pientäisi kustannuksia ainakin neljänneksellä, se olisi sopimuskunnille järkyttävää.