Inhimillisyys unohtui keskusten lakkauttamisessa
Yhteinen tekeminen kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden kesken karsii ennakkoluuloja. Kuva Kajaanin Juntan painisalilta, jossa tehdään tuttavuutta eri kansalaisuuksien välillä joka ilta. (Kuva: Pekka Moliis)
Maahanmuuttoviraston äkkiliikkeet vastaanottokeskusten määrän supistamisessa ovat herättäneet osassa kunnissa melkoista ihmetystä. Huolta kannetaan etenkin lapsiperheiden puolesta.
Hyrynsalmen kunnanjohtaja Ari Nurkkala pukee ihmetyksen suoriksi sanoiksi.
-Kyllä tässä on inhimillisyys unohtunut täysin. Tässä tilanteessa ei ole kuin häviäjiä. Lapset ovat ehtineet juuri aloittaa koulunkäynnin ja heidät tempaistaan taas uuteen paikkaan, Nurkkala ihmettelee.
Vajaan 2500 asukkaan Hyrynsalmella on toiminut kunnan vuokra-asunnoissa 150-paikkainen SPR:n ylläpitämä vastaanottokeskus.
-Perusopetuksessa on ollut nyt kymmenen lasta. Ensimmäiset aloittivat koulunkäynnin tammikuun puolivälissä. Juuri kun he ovat oppineet tuntemaan opettajansa ja ympärillä olevat ihmiset, niin heitä ollaan siirtämässä muualle, Nurkkala toteaa.
Ennakkoluulot karisseet
Vastaanottokeskuksen perustaminen Hyrynsalmelle ei ollut mikään läpihuutojuttu. Vastustus ja ennakkoluulot olivat kovat, mutta elämä naapureina ja kohtaamiset arjessa ovat karistaneet turhat ennakkoluulot.
-Käytännössä vastustus on lakannut tyystin. Mitään häiriöitä ei ole ollut ja viimeistään lapset ovat sulattaneet ihmisten sydämet, kunnanjohtaja kuvailee.
Lähiviikkoina Hyrynsalmella otetaan kantaa siihen, löytyykö kunnasta ns. kuntapaikkoja turvapaikan saaneille pakolaisille.
-Huhtikuun puoliväliin mennessä asiaan otetaan kantaa. Alun perin meillä oli toiveissa, että voisimme tarjota kuntapaikkoja täällä Hyrynsalmella oleville perheille, jotka saavat turvapaikan. Näin heidän ei olisi tarvinnut muuttaa, vaan ihmiset olisivat voineet jatkaa elämäänsä täällä, kunnanjohtaja Ari Nurkkala toteaa.
Hyrynsalmen 150-paikkainen vastaanottokeskus hiljenee 30. kesäkuuta mennessä.
Tässä uudessa tilanteessa järjestelmä ei toimi. Kun vastaanotto ja kotouttaminen ovat eri viranomaisten vastuulla, syntyy tilanteita, jossa viranomaisten päätökset syövät pohjan alkuvaiheen kotouttamiselta. Ruotsissa kokemus on kuitenkin osoittanut, että alkuvaiheen toimenpiteillä on suurin merkitys yhteiskuntaan integroitumisessa.
Punkalaitumen vuosinani nämä lakkautukset ja uudelleen käynnistykset tulivat tutuksi myös minulle. Kunnat joutuvat tekemään valtavan työn sekä käynnistettäessä että alasajettaessa toimintaa. Erittäin suuri vaikutus on silloin, kun kunta on ehtinyt järjestää jo valmistavan koulutuksen ja varhaiskasvatuksen. Katkeavat koulupolut ovat suuri haitta kaikille.
Viime vuoden tulijamäärän voimakas väheneminen pakottaa tietenkin supistamaan kapasiteettia mutta suurta harkintaa kohteiden valinnassa kannattaa käyttää. Ehkä tämä auttaa näkemään, että turvapaikanhakijoiden vastaanoton järjestäminen ei ole vain kustannuksia ja euroja, vaan oikeasti myös monelle paikkakunnalle työsyhteita, kaupallista toimeliaisuutta, koulutuspalveluita, uutta elämää eli sitä mitä monet kunnat toivovat saavansa. Toivottavasti ennakkoluulot ja todellisuus asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin.
Eikö turvapaikan saaneitten pidä joka tapauksessa muuttaa pois vastaanottokeskuksesta? Sehän ei ole kenekään lopullinen koti vaan paikka jossa odotetaan päätöstä turvapaikasta ja jos sellainen myönteinen tulee niin on etsittävä koti Suomesta haluamastaan paikasta? Vastaanottokeskukseen ei voi jäädä asumaan. ”Juuri kun he ovat oppineet tuntemaan opettajansa ja ympärillä olevat ihmiset, niin heitä ollaan siirtämässä muualle, Nurkkala toteaa.” Kuka heitä on siirtämässä ja minne? Jos he saavat myönteisen turvapaikkapäätöksen hehän voivat halutessaan jäädä/palata Hyrynsalmelle asumaan eikö? Vai estääkö kunta tämän asumaan jäämisen paikkakunnalle? Nämä lausunnot joutuvat silloin vähän outoon valoon.
Jokainen siirto on varsinkin lapsille kova paikka. On ihan turhaa puhua kotouttamisesta mitään, jos tällaisia ihmisten turvallisuudentunteeseen vaikuttavia asioita ei haluta tai pystytä ottamaan huomioon. Saadaan inhimillisyyden katoamista ihmetellä, kun viranomaiset näyttävät itse siihen esimerkin.