Kainuu ja muut maakunnat vaativat nopeita investointeja itärajalle. Kuva: Loiste

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Maakuntajohtajat vaativat yhteisessä kannanotossaan maan hallitusta ottamaan tilanteen vakavasti ja käynnistämään konkreettiset erityistoimet.

– Valtioneuvoston kanslian johdolla on toteutettava Pohjoisen ohjelma sekä Itäisen Suomen vision ohjelma ja sopimus alueen elinvoiman vahvistamiseksi, he toteavat.

Itä- ja Pohjois-Suomeen on saatava lisää puhdasta energiaa hyödyntäviä teollisia investointeja.

– Hallituksen tulee tukea kaikin tavoin Itä- ja Pohjois-Suomen investointien nopeaa käynnistymistä. Vihreän siirtymän edistämisessä keskeistä on siirtyminen arvoketjussa uusiutuvan energian tuotannosta myös energiaintensiivisen teollisuuden hankkeiden mahdollistamiseen.

Mainos



Valtion on maakuntajohtajien mielestä huolehdittava Fingridin omistajana koko Suomen energian riittävyydestä nyt ja tulevaisuudessa.

Huomio väyläinvestointeihin

Itä- ja Pohjois-Suomen saavutettavuutta parannetaan ja huoltovarmuus turvataan oikein kohdennetuin väyläinvestoinnein, kannanotossa todetaan.

– Suomen noin 1 300 kilometriä pitkä itäraja Venäjän kanssa sekä pohjoisen alueen satamat ovat koko EU:n ja Naton kriittisiä turvallisuuskysymyksiä. Pohjoinen on nyt Suomen ainoa maayhteys maailmalle, maakuntajohtajat huomauttavat.

Pääradan kehittämisen lisäksi tarvitaan mittavaa lisärahoitusta myös Savon ja Karjalan radoille, vähäliikenteiseen tie- ja rataverkkoon sekä sujuviin matkaketjuihin. Elinkeinoelämän ja sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet liikennöintiä ja huoltovarmuutta varten tulee päivittää.

– Maayhteyden kehittämistä pohjoisen kautta Eurooppaan ja pohjoisille merialueille on jatkettava.

Lisäksi maakuntajohtajat muistuttavat, että Perämeren satamia tulee vahvistaa EU:n parlamentin ehdotuksen mukaisesti.

EU-rahoituksen kriteeri muistettava

EU:n alue- ja rakennepolitiikalla tasataan alueiden välisiä kehityseroja, maakuntajohtajat muistuttavat.

– Itä- ja Pohjois-Suomen harva asutus on tärkein kriteeri koko Suomen saamalle EU-rahoitukselle, ei pelkästään NSPA-erityistuelle (Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden verkosto).

Maakuntajohtajien mielestä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman huomiointi tulee priorisoida Suomen linjauksissa, koska sen on paitsi kansallinen, myös EU:n etu.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Pentti Mäkinen (Etelä-Savo), Markus Hirvonen (Pohjois-Karjala), Jyrki Kaiponen (Keski-Pohjanmaa), Pentti Malinen (Kainuu), Tytti Määttä (Pohjois-Savo),  Mika Riipi (Lappi), ja Jussi Rämet (Pohjois-Pohjanmaa).

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*