Kainuu ja muut maakunnat vaativat nopeita investointeja itärajalle. Kuva: Loiste

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näkyvät erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Maakuntajohtajat vaativat yhteisessä kannanotossaan maan hallitusta ottamaan tilanteen vakavasti ja käynnistämään konkreettiset erityistoimet.

– Valtioneuvoston kanslian johdolla on toteutettava Pohjoisen ohjelma sekä Itäisen Suomen vision ohjelma ja sopimus alueen elinvoiman vahvistamiseksi, he toteavat.

Itä- ja Pohjois-Suomeen on saatava lisää puhdasta energiaa hyödyntäviä teollisia investointeja.

– Hallituksen tulee tukea kaikin tavoin Itä- ja Pohjois-Suomen investointien nopeaa käynnistymistä. Vihreän siirtymän edistämisessä keskeistä on siirtyminen arvoketjussa uusiutuvan energian tuotannosta myös energiaintensiivisen teollisuuden hankkeiden mahdollistamiseen.

Valtion on maakuntajohtajien mielestä huolehdittava Fingridin omistajana koko Suomen energian riittävyydestä nyt ja tulevaisuudessa.

Huomio väyläinvestointeihin

Itä- ja Pohjois-Suomen saavutettavuutta parannetaan ja huoltovarmuus turvataan oikein kohdennetuin väyläinvestoinnein, kannanotossa todetaan.

– Suomen noin 1 300 kilometriä pitkä itäraja Venäjän kanssa sekä pohjoisen alueen satamat ovat koko EU:n ja Naton kriittisiä turvallisuuskysymyksiä. Pohjoinen on nyt Suomen ainoa maayhteys maailmalle, maakuntajohtajat huomauttavat.

Pääradan kehittämisen lisäksi tarvitaan mittavaa lisärahoitusta myös Savon ja Karjalan radoille, vähäliikenteiseen tie- ja rataverkkoon sekä sujuviin matkaketjuihin. Elinkeinoelämän ja sotilaallisen liikkuvuuden tarpeet liikennöintiä ja huoltovarmuutta varten tulee päivittää.

– Maayhteyden kehittämistä pohjoisen kautta Eurooppaan ja pohjoisille merialueille on jatkettava.

Lisäksi maakuntajohtajat muistuttavat, että Perämeren satamia tulee vahvistaa EU:n parlamentin ehdotuksen mukaisesti.

EU-rahoituksen kriteeri muistettava

EU:n alue- ja rakennepolitiikalla tasataan alueiden välisiä kehityseroja, maakuntajohtajat muistuttavat.

– Itä- ja Pohjois-Suomen harva asutus on tärkein kriteeri koko Suomen saamalle EU-rahoitukselle, ei pelkästään NSPA-erityistuelle (Pohjoisten harvaanasuttujen alueiden verkosto).

Maakuntajohtajien mielestä Itä- ja Pohjois-Suomen erityisaseman huomiointi tulee priorisoida Suomen linjauksissa, koska sen on paitsi kansallinen, myös EU:n etu.

Kannanoton ovat allekirjoittaneet Pentti Mäkinen (Etelä-Savo), Markus Hirvonen (Pohjois-Karjala), Jyrki Kaiponen (Keski-Pohjanmaa), Pentti Malinen (Kainuu), Tytti Määttä (Pohjois-Savo),  Mika Riipi (Lappi), ja Jussi Rämet (Pohjois-Pohjanmaa).

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Maaseutu voi huonosti Itä-Suomessa ja koko Suomessa. Maaseudun yrittäjistä on tehty joko tahallisesti tai tahattomasti alistettu (paaria) luokka, joilla on velvollisuus luovuttaa tuottamansa tuotteet, maito, liha, vilja ja raakapuu alihintaan, usein ostajien määräämään alihintaan. Perimmäinen syy on tietenkin maaseutuyrittäjien oma syy, Heidän koulutustaso on alhainen, suurin puute on talous osaamisessa. Heiltä puuttuu budjetointi, kustannuslaskenta, tilinpäätös laskelma ja siitä johdettu talous tarkastelu ja siitä johdetut korjaavat toimenpiteet. Lisäksi esim. metsänomistajat syyttävät teollisuutta kun eivät maksa puusta käypää hintaa. Miksi maksaisivat esim. tukista 90€, kun me myymme sitä 70€ eurolla? Ostajien luonnollinen tavoite on ostaa materiaali mahdollisimman halvalla. Metsänomistajien tehtävä on määrittää tuotteille oikea käypä hinta. Jos ostaja ei hyväksy hintaa, kauppaa ei synny. Nyt juuri on erinomainen hetki nostaa puun hintaa. Kysyntä on kohtalainen ja puun tuontia ei juuri ole. On vaikea keksiä muita elinkeinoja kuin metsätalousyrittäjät, jotka kysyvät kaupan teon alussa, mitä nyt puusta maksetaan? Maatalouden puolella asia on vielä huonommin. Näiden asioiden nopea korjaaminen auttaa maaseudun elämää niin Itä-Suomessa ja muualla Suomessa. Mtk:lla ja Metsähoitoyhdistyksillä pitäisi olla tässä keskeinen rooli. Heidät on perustettu hoitamaan tätä asiaa. Nyt toimeksi!

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä