Juhannuslohet katosivat Tornionjoesta – Syyksi epäillään ilmastonmuutosta ja meripyyntiä

Juhannuslohet jäävät monelta vapaa-ajan kalastajalta tänä kesänä saamatta, sillä lohitilanne on Lapissa ennätyksellisen heikko. Se heijastuu Lapin matkailijamääriin etenkin Tornionlaakson kunnissa ja Utsjoella.

Tornionjoen lohenkalastusta on tänä kesänä rajoitettu. Syynä on viime kesän katastrofaalisen heikko nousulohien määrä. Tornionjoessa syntynyt lohi kasvaa 2–3 vuotta kestävällä merivaelluksella, kunnes se palaa kookkaana kutemaan kotijokeen.

Tutkijat kirjasivat viime kesänä kaikuluotainhavaintona yhteensä 20 260 lohta, kun vielä vuonna 1996 jokeen nousi yli 100 000 lohta. Tutkijat suosittavat jokipyynnin vähentämistä.

Kari Vaaraniemi odottaa lippoamisvuoroa Kukkolankoskella. Lohta lippoaa Juha Frantti. (Kuva: Tapio Mainio)

– Tornionjokeen nousevien lohien määrä on vähentynyt jo toisena kesänä. Syynä on lisääntynyt lohen meripyynti, sanoo lohta Tornion Kukkolankoskella lippoava Kari Vaaraniemi.

Hänen mielestään pyyntiä pitäisi vähentää merellä. Hän odottaa vuoroa, sillä miehet lippoavat viiden minuutin jaksoissa. Tällä kertaa pitkävartisella lipolla kauhoo Juha Frantti.

Vuoroa odottavat myös Martti Ylinärä ja Ari Lahtinen, jotka ovat kaikki huolissaan lohitilanteesta.

– Sain eilen yhden 10 kilon painoisen lohen. Se oli pitkästä aikaa hyvä päivä, sillä koko lippoporukka sai yhteensä 11 lohta, Frantti kertoo.

Ikimuistoinen lippoamisoikeus on Kukkolan seudulla 70 henkilöllä.

Yleisin pyyntimuoto on lohen soutu veneellä tai vapapyynti rannalta.

Juha Frantti lippoaa lohta Kukkolankoskesta. (Kuva: Tapio Mainio)

Vaikutuksia matkailuun

Suositussa Kolarin lohestuskeskuksessa Lappean Lohessa kalastajien määrä on jonkin verran vähentynyt parhaista kesistä, kertoo yrittäjä Marika Kylmämaa. Se on suosittu juhannuksen kalastuspaikka.

Tenojoessa lohen kalastus on kokonaan kielletty. Lisäksi Tornionjoen osalta Suomen ja Ruotsin kalatutkijat suosittavat lohenpyynnin vähentämistä.

Maa- ja metsätalousministeri lyhensi lohen kalastuskauden alkamista kauden molemmista päistä viikolla, mikä vaikutti Kylmämaan mukaan matkailuyritysten talouteen.

Lohen kalastus on tänä kesänä sallittu kesäkuun 8. päivästä elokuun 25.päivään.

Lippomiehet Martti Ylinärä (vas.) ja Ari Lahtinen. (Kuva: Tapio Mainio)

Ilmastonmuutos voi olla syynä

Tornionjoen lohitilanne on heikentynyt nopeasti viime vuosina. Kansainvälisen merentutkimusneuvoston ICES suosittelema 60 000 lohen kutukanta on toteutunut vain kerran 2017 jälkeen.

Nousulohet muodostavat yli puolet jokeen nousevasta kannasta.

– Niiden vähyys näyttäisi johtuneen etenkin vuonna 2021 merivaelluksen aloittaneiden lohien heikosta eloonjäännistä. Kuluvasta kesästä on tulossa jopa viime kesää heikompi lohikesä, sanoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Atso Romakkaniemi.

Syitä heikkoon elossa säilymiseen selvitetään parhaillaan.

– Yksi selitys voisi olla ilmastonmuutos, mikä on tuonut lämpimiä syksyjä Itämerelle. Se taas on heikentänyt lohen saaliskalan, silakan kuntoa, joita on vähemmän ja ne ovat laihoja, Romakkaniemi kertoo.

Merivaelluksella olleet nuoret lohet ovat menehtyneet ruoan puutteeseen.

– Koska nuoria nousulohia oli vuonna 2023 hyvin vähän, on myös huomattava riski, että kuluvan vuoden kutukanta jää liian pieneksi, sanoo Luken tutkija Tapani Pakarinen.

Lippomiehet odottavat vuoroa. Kukin saa lipota lohta 5 minuuttia yhdellä kertaa. (Kuva: Tapio Mainio)

Nousulohien määrän vähenemiseen on vaikuttanut myös meripyyntiä koskevien rajoitusten höllentäminen vuodesta 2017 lähtien. Maa- ja metsätalousministeriö salli lohen varhennetun kalastuksen merellä. Meripyynti onkin kohdistunut geneettisesti arvokkaimpiin, suurempiin lohiin.

Pitkä kalastushistoria

Tornionjoesta eli Väylästä lohta on pyydetty noin 500 vuotta. Lohenkalastus hiipui ja miltei loppui 1960-luvulla, sillä kalat pyydettiin merestä.

Ratkaiseva muutos tapahtui vuonna 1996, jolloin ministeri Kalevi Hemilän asetuksella meripyynnin aikaistamista lykättiin kahdella viikolla kahden vuoden ajaksi. Sen seurauksena jokeen nousi yli 100 000 lohta.

Se synnytti nykyisen kalastuskulttuuriin lohensoutuineen ja matkailupalveluineen. Valitettavasti Lappean lohestuskeskukseen ja muualle jokeen ei ole parina viime juhannuksena noussut enää lohia.

– Kalastuksen rajoitukset tuntuvat heti kalastuspalveluja tarjoavien yritysten taloudessa. Rajoituksia ei kuitenkaan korvata yrittäjille, Kylmämaa kertoo.

Juha Frantti lippoaa lohta. (Kuva: Tapio Mainio)

Mauri Kylmämaa perusti Kylmämaan Ohjelmat Oy:n vuonna 1988. Lappean Loma tuli yritykselle vuonna 2001. Yrityksen nimi muuttui Lappean Loheksi vuonna 2018. Nyt yritystä jatkavat lapset Mikael ja Marika Kylmämaa, vaikka isäkin on yhä munana. Matkailijoille on tarjolla 70 vuodepaikkaa.

Noin 1,7 miljoonaa suomalaista kalastaa vähintään kerran vuodessa ongella, vavalla, katiskalla tai pilkillä. Kalastuksen määrä on kasvanut nuorten ja yli 40-vuotiaiden keskuudessa.

Lisäksi 4–6 prosenttia eli 200 000–300 000 Suomeen saapuvista ulkomaalaisista matkailijoista kalastaa matkansan aikana.

Tapio Mainio, teksti