Junaliikenteen osto ei kuulu kunnille
Junalla halutaan liikkua myös itä-länsi-suunnassa. Kunnat eivät halua maakuntien välisen matkustajajunaliikenteen maksumiehiksi.
Maakuntien välisen matkustajajunaliikenteen ostaminen ei kuulu kuntien tehtäviin, vaan valtion on kannettava vastuunsa. Kuntaliiton, maakunnallisten liittojen ja kuntien valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnalle osoittamassa kirjelmässä vaaditaan 900.000 euron lisämäärärahaa matkustajajunavuorojen ostamiseen.
Suomenselän rautatieliikennetyöryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Lauri Oinonen (kesk.) huomauttaa kyseessä olevan ison periaatteellisen kysymyksen. Valtion kuuluu huolehtia liikenneyhteyksien toimivuudesta maakuntien välillä, ei kuntien. 900 000 summalla valtio voisi palauttaa ennalleen ne matkustajajunavuorot, joilta ostoliikenne loppui pääsiäisenä.
-Muutamat Pirkanmaan kunnat ovat jo ilmoittaneet hädissään lähtevänsä ostamaan liikennettä, mutta se ei ole oikea tie. Kuntien tehtäviin ei kuulu maakunnan välisen junaliikenteen ostaminen. Kyse on erittäin suuresta periaatteellisesta asiasta, jyrähtää Oinonen.
-Jos valtio osoittaa 900 000 euroa lisäbudjetissa loppuvuodelle, niin sillä rahalla voidaan palauttaa junavuorot siihen tilaan, missä ne olivat ennen pääsiäistä, Lauri Oinonen jatkaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Velvoitteet minimissä
Keväällä tapahtunut radikaali muutos maakuntien välisessä raideliikenteessä on pistänyt monet radanvarsikunnat ahtaalle. Työmatkaliikenteen vaikeutumisen pelätään näkyvän tulevaisuudessa muuttoliikkeenä ja tavallinen asioiminen naapurikuntiin on vaikeutunut.
Tällä hetkellä Haapamäki-Tampere, Jyväskylä-Haapamäki-Seinäjoki, Iisalmi-Ylivieska ja Joensuu-Pieksämäki hoidetaan Liikenne- ja viestintäministeriön VR:lle määräämänä velvoiteliikenteenä. Velvoiteliikenne kyseisillä radoilla on nyt noin puolet aiemmasta ostoliikenteestä, jota on pidetty toiminnallisena miniminä.
-Keuruun ja Haapamäen väliltä katosi muutoksen myötä 30 junavuoroa viikossa. Suomessa pitää pystyä liikkumaan myös itä-länsi-suunnassa. Me olemme sellaisen reitin varrella, jossa on kolme tulevaa itsehallintoalueen keskusta eli Vaasa, Seinäjoki ja Jyväskylä. Siellä on keskussairaalat, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, Keuruun kaupunginjohtaja Hannu Mars huomauttaa.
