Kaadettu liitoshanke vei innon uuteen Päijät-Hämeessä
paljon työtä ja koetteli keskinäistä luottamusta. Moni on nyt
mietteliäs, tuumaili ministeri Virkkunen kuunneltuaan tyrmäävän
puheenvuoron toisensa jälkeen.
Liitoshankkeet ovat muuallakin
Suomessa heikentäneet intoa uuteen selvitykseen, arvioi kuntakarttaa
hahmotelleen työryhmän puheenjohtaja Päivi Laajala, ylijohtaja
valtiovarainministeriöstä.
– Toisaalta löytyy alueita, joilla kuntaliitos tai sen valmistelu on kääntänyt mielipiteitä yhdistymiselle myönteisemmiksi.
Mikä muuttui?
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Tuntuu
siltä, ettei kunnilla ole koskaan mennyt näin hyvin, naljaili Lahden
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kari Salmi, kun moni oli korostanut
kotikuntansa kykyä pysytellä itsenäisenä.
Salmen mukaan Lahti on valmis selvittelemään vapaaehtoisia liitoksia pienemmälläkin alueella kuin Laajalan työryhmä esittää.
Pienempien
kuntien edustajat eivät näe aihetta uusiin selvittelyihin. Mikään ei
ole olennaisesti muuttunut sitten syksyn 2010, jolloin kahdeksan
valtuustoa hylkäsi UusiKunta-sopimuksen, ja vain Lahti hyväksyi.
Kunnanjohtaja
Raija Rissanen muistutti Hartolan olleen lähihistoriassa mukana
kahdessa muussakin kuntaliitosselvittelyssä, ja kaikki vetivät
vesiperän.
– Paha on lähteä uusiin selvityksiin, kun viimeksi vain 15
prosenttia kuntalaisista kannatti suurkuntaa, totesi Matti Siirola
Hollolasta.
Verrokkialue?
Sysmän kunnanjohtaja
Marketta Kitkiöjoki kyselikin, olisiko Päijät-Hämeen mahdollista jäädä
verrokkialueeksi, kun muualle Suomeen rakennetaan vahvoja peruskuntia.
Se nähdään syksymmällä, vastasi ministeri Virkkunen.
– Päivi
Laajalan johdolla valmistellaan esitys kuntarakennelaiksi. Ohjaamme
kehitystä määrittelemällä, minkä tyyppisiä kuntia Suomessa
tulevaisuudessa toimii.
Samaan aikaan mietitään uusiksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä sekä valtionosuuksien kohdentamista.
)
