Kainuun maakuntahallitus arvostelee VATT:n selvitystä

Kainuun hallintokokeilun taloudellista vaikuttavuutta on
viime vuosina arvioitu useiden tutkimuslaitosten tekemissä
tutkimuksissa. Aiemmissa tutkimuksissa hallintokokeilun on arvioitu
tuottaneen huomattavia taloudellisia hyötyjä.

Joidenkin laskelmien
mukaan kustannusten nousua on saatu hillittyä Kainuussa vuosina
2005–2010 jopa noin sadan miljoonan euron verran. Nyt Valtion
taloudellinen tutkimuslaitos VATT on julkaissut muistion, jossa
esitetään, että kustannushyödyt ovat olleet vain vähäisiä.

VATT:n muistiossa on muodostettu Kainuuta vastaava vertailumaakunta ja etsitty
vertailukohteiksi Kainuun kanssa samankaltaisia alueita. Maakuntahallituksen mukaan tässä
lähestymistavassa on kuitenkin ongelmia.

Muistion laskelmissa ei ole
tosiasiallisesti otettu huomioon vuoden 2005 kustannushyötyjä.
Myöskään vertailumaakunnan muodostamisessa ei ole riittävästi huomioitu
maakuntien välisiä tarveperustaisia eroja, maakuntahallitus sanoo vastineessaan.

VATT:n muistiossa epäillään, että vuoden 2005 kustannussäästöjen syntyminen ei olisi hallintokokeilun ansiota.
Kuitenkin vuosi 2005 oli maakuntahallituksen mukaan kustannustason kannalta ratkaiseva, koska
silloin tehdyillä rakennemuutoksilla alennettiin kustannuksia pysyvästi.

– Kustannuksia saatiin alenemaan ennen kaikkea lisäämällä sosiaali- ja
terveyspalvelujen avopainotteisuutta sekä yhdistämällä
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon organisaatiot. Tämän
vuoksi vuoden 2005 ottaminen mukaan laskelmiin on olennaista
lopputuloksen kannalta, maakuntahallitus sanoo vastineessaan.

VATT:n muistiossa arvioidaan, että
otettaessa vuoden 2005 kustannusvaikutukset huomioon Kainuun kokeilun
kustannushyöty on 33 miljoonaa euroa.

VATT arvostelee aikaisempia
vaikuttavuuslaskelmia, joissa käytetään vertailukohtana koko maan
keskiarvoja. Sen vuoksi VATT on rakentanut laskennallisen
vertailumaakunnan, johon kokeilu ei ole vaikuttanut ja jonka
kustannuskehityksen oletetaan vastaavan Kainuun kehitystä ilman
hallintokokeilua.

Laskennallisen vertailumaakunnan pohjana olleiden

Päijät-Hämeen, Pohjois-Savon, Keski-Pohjanmaan ja Lapin keskeisenä valintakriteerinä on ollut se, että niiden
kustannuskehitys ennen vuotta 2005 vastaa VATT:n mukaan parhaiten Kainuun kehitystä.

Kainuun maakuntahallituksen mielestä mielekkäämpiä vertailualueita olisivat olleet Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Etelä-Pohjanmaa, joiden
terveyden- ja vanhustenhuollon tarvekerroin on lähinnä Kainuun vastaavaa.

– Jos vertailumaakunta
olisi muodostettu niiden perusteella, Kainuun mallin positiiviset
vaikutukset olisivat tulleet selvästi esille, maakuntahallitus sanoo.

(KL)