Kataisella alkaa olla kiire

 

Ensi viikon alkupuolella saattaa ratketa, mitkä puolueet taas kerran aloittavat hallitusneuvottelut Säätytalolla. Eduskuntaryhmien puheenjohtajat on kutsuttu koolle tiistaiksi käsittelemään erittäin poikkeuksellista ja dramaattista tilannetta, kun SDP ja vasemmistoliitto jättivät hallitusneuvottelut keskiviikkona kesken kaiken ja ne ovat nyt pysähdyksissä.

 

Lauantaina vaalipäivästä on kulunut jo 48 päivää, joka lyö taas yhden kestoennätyksen: viimeksi lähes yhtä kauan kesti vuonna 1983, kun vaalipäivästä Kalevi Sorsan hallituksen nimittämiseen kului 47 päivää.

 

Keskiviikon draaman jäljiltä ei nyt olla lähelläkään hallituksen nimittämistä, kun edes hallitusneuvotteluihin lähteviä puolueita ei tiedetä. Uudeksi hallitukseksi on nyt ainakin kolme erilaista hahmotelmaa:

 

1. Porvarihallituksen jatko

 

Keskustan eduskuntaryhmä miettii maanantaina, miten se vastaa hallituksen muodostamista yrittävän kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen pyyntöön lähteä mukaan neuvotteluihin. Keskustajohtoa kokoontui torstaina Kesärantaan pohtimaan uutta tilannetta, kun oppositioon itsensä vaalivoiton jälkeen asemoinutta puoluetta houkutellaankin takaisin porvarihallitukseen.

 

–Meillekään eivät ole kaikki yksityiskohdat hahmottuneet, joten tarvitsemme lisätietoa siitä, mistä kiikasti, pääministeri Mari Kiviniemi sanoi.

 

Jos keskusta sanoo Kataiselle kyllä, ryhdytään Säätytalolla neljän vuoden takaiseen toisintoon eli porvarihallituksen synnyttämiseen. Kokoomuksen ja keskustan yhteispelillä hallitusneuvottelut etenevät todennäköisesti sujuvasti.

 

Jos porvarihallitus syntyy, antaa se helpot aseet opposition käsiin, kun SDP:n Jutta Urpilaisen ja perussuomalaisten Timo Soinin vaalienaluspelottelu toteutuu: heidän mielestään meno Suomessa ei muutu, jos kokoomus ja keskusta vain vaihtavat keskenään ministerinsalkkuja.

 

2. Vasemmistohallitus

 

Jos porvarihallituksen synnyttäminen epäonnistuisi, on mahdollista, että hallitustunnustelijan tehtävä siirtyisi – tai siirrettäisiin – Kataiselta pois. Jos eduskuntaryhmistä löytyy enemmistö, joka haluaa hallitustunnustelijan vaihtaa, näin voidaan tehdä.

 

Silloin hallitusta voitaisiin ryhtyä rakentamaan esimerkiksi hallitustunnustelija Jutta Urpilaisen vetämänä vasemmistopohjalle: mukaan tulisivat Urpilaisen SDP:n lisäksi vaikka vasemmistoliitto ja perussuomalaiset, ja kokoomus jätettäisiin oppositioon. Tilanne olisi tosin hyvin erikoinen, jos vaaleissa suurimman puolueen paikan saanut kokoomus jäisi hallituksesta pois.

 

SDP:n ja kokoomuksen mahtuminen samaan hallitukseen keskiviikon mahalaskun jälkeen vaikuttaa epätodennäköiseltä. SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner kuvasi torstaina, että neuvottelukulttuurissa oli ongelmia, epäluuloja ja väärinkäsityksiä.

 

3. Kolme suurta ilman kokoomusta

 

Hallitukseen suuri enemmistö kansanedustajista löytyisi myös kolmen suuren puolueen – SDP, perussuomalaiset ja keskusta – yhdistelmästä ja vihreillä täydennettynä. Tällä yhdistelmällä olisi jo 130 kansanedustajaa 200:sta. Kokoomus jäisi tässäkin vaihtoehdossa oppositioon.

 

Vakaa enemmistöhallitus lienee useimman poliitikon toiveena, puoluekannasta riippumatta. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Anni Sinnemäki ja RKP:n puheenjohtaja Stefan Wallin ovat toivoneet sellaista.

 

(STT / Johanna Vesikallio)