Keliberin litiumkaivos ja rikastamo osuivat oikeaan aikaan – Vihreä siirtymä pelastaa Kaustisen turkisalaa kohdanneesta ahdingosta

– Vihreällä siirtymällä on Kaustiselle ja koko Keski-Pohjanmaalle huomattava aluetaloudellinen merkitys, sanoi Kaustisen kunnanjohtaja Minna Nikander.

Vihreä siirtymä pelastaa Kaustisen turkisalan ahdingosta, johon tarhurit joutuivat lintuinfluenssan vuoksi vuosi sitten. Nyt moni tarhuri ahertaa Keliberin kaivostyömaalla.

Nikander osallistui Kaustisen Päivänevalle rakennettavan Keliber Oy:n suuren rikastamon peruskiven muuraustilaisuuteen tiistaina. Tilaisuus välitettiin live-lähetyksenä Kansantaiteen keskukseen, jonne iloisille kuntalaisille ja kutsuvieraille oli järjestetty juhlakahvit.

Peruskiven muuraus merkitsee sitä, että Kaustiselle avataan varmuudella Euroopan suurin litiumkaivos. Samalla Kaustisesta tulee Keski-Pohjanmaan ensimmäinen kaivospaikkakunta.

Keliber Oy on eteläafrikkalaisen Sibanye-Stillwaterin tytäryhtiö, joka ryhtyy tuottamaan sähköauton akuissa tarvittavaa litiumhydroksidia omista malmivaroista ensimmäisenä Euroopassa.

Keliberin kaivoshanketta esiteltiin tiistaina Kaustisen asukkaille Kansantaiteen keskuksen auditoriossa. (Kuva: Tapio Mainio)

Positiivista virettä kuntaan

– Suuren rikastamon rakentaminen työllistää parin vuoden ajan noin 250 työntekijää. Heidän määrä on suurimmillaan tämän vuoden lopulla. Valmistuttuaan itse rikastamon työllistää noin 70 vakituista työntekijää, Nikander kertoi.

Aliurakoitsijat mukaan lukien malmin louhinta ja sen rikastaminen työllistävät kuitenkin yhteensä 160 työntekijää, sillä kaivosyhtiö ei tee kaikkea, kuten malmin louhintaa itse.

Litium-rikastamon perustuksia tehdään jo Kaustisen Päivänevalla, kertoo Keliber Oy:n projektin johtaja Heikki Pekkarinen. (Kuva: Tapio Mainio)

Rikastamon alueelle investoidaan noin 270 miljoonaa euroa. Rakennuksista suurin on rikastamo, jonka pinta-ala on noin 30000 neliöä eli noin kolmen marketin kokoinen.

Rikastamoa tukevia rakennuksia, kuten louhosvarastoja rakennetaan suunnilleen saman verran, kertoo rikastamon rakennusprojektia johtava Heikki Pekkarinen.

– Litium-malmin louhinta alkaa ensi vuonna, hän lisää.

– Louhinnan määrä on noin 5 miljoonaa tonnia, josta malmikiveä on noin 1 miljoona tonnia. Rikastettua litiumia saadaan vajaa prosentti eli 180 000 tonnia vuodessa, jota kuljetetaan rekkalastillinen tunnissa ympäri vuoden Kokkolan jalostamolle, Pekkarinen kertoo.

Rikastamon lähettyville rakennetaan rikastushiekka-altaat sekä avataan Rapasaaren kaivos avolouhoksena.

Rikastamo työllistää välillisesti myös useita palveluntarjoajia vartioinnissa, kunnossapidossa ja ruokahuollossa. Samoin paikallinen hotelli ja majoitusliikkeet ovat jatkuvasti lähes varattu täyteen.

– Lisäksi kiinteistöveroa on arvioitu kertyvän kaivoksesta noin 100 000 euroa vuodessa. Kaustiselle tilitettävän kaivosveron määrää on vaikea ennakoida, mutta maksimissaan se on noin kolme miljoonaa euroa vuodessa, Nikander sanoi.

Kaustisen kunnanjohtaja Minna Nikander. (Kuva: Tapio Mainio)

Korona ja lintuinfluenssa veivät turkistarhat

Vuosia odotetut litiumkaivoksen avaaminen näkyy nyt positiivisena vireenä 4200 asukkaan Kaustisella.

– Tunnelma on toinen kuin vuosi sitten, jolloin Kaustisen turkiselinkeino kärsi lintuinfluenssasta, joka iski pahiten Keski-Pohjanmaan alueelle, Nikander sanoi.

Ennen koronaa Kaustisella oli 56 tarhayrittäjää. Tänä keväänä heitä oli jäljellä enää neljä.

Koko Suomessa 72 tarhalta jouduttiin lopettamaan yhteensä 485 000 eläintä. Vasta osa tarhureista on saanut Ruokavirastolta korvaukset, joita maksetaan yhteensä 50 miljoonaa euroa.

– Rikastamon rakentaminen ajoittui oikeaan aikaan, sillä turkisalan rakennemuutos on nyt menossa, kertoi turkistarhuri Marko Rahkonen.

Myös häneltä jouduttiin lopettamaan kaikki tarhaketut. Hänellä on nyt 22 tyhjää varjotaloa. Uusia eläimiä ei saa ottaa ennen syksyä, jotta tauti on varmuudella voitettu. Rahkonen istuu Kaustisen kunnanhallituksessa Perussuomalaisten ryhmässä.

– Viisi turkistarhuria on minun ohella saanut töitä rikastamon rakennustyömaalta, Rahkonen kertoi. Hän on työmaalla maanrakennusyhtiö E. Hartikainen Oy:n palkkalistoilla.

– Kaivos on synnyttänyt tulevaisuuteen uskovan ilmapiirin. Yhtenä osoituksena siitä Osuuskauppa KPO on rakentanut suuren S-marketin Kaustisen keskustaan. Se on nyt harjakorkeudessa. Ilman kaivosta sitä ei olisi rakennettu, Rahkonen kertoi.

Keliber Oy:n toimitusjohtaja Hannu Hautala esittelee rikastamon työmaata. Rakennuksia nousee alueelle yli 60000 neliön verran. (Kuva: Tapio Mainio)

Suomalaista osaamista hyödynnetään

Kaikkiaan litium-malmi ja sen jalostaminen tuovat Kaustiselle ja Kokkolaan yhteensä 656 miljoonan euron investoinnit. Kokkolan suurteollisuusalueelle (KIP) valmistuva litiumjalostamo on jo harjakorkeudessa.

Investoinnista huomattava osa toteutetaan suomalaisvoimin. Esimerkiksi automaatiojärjestelmän toimittaa Valmet ja rikastusprosessin koneet Metso.

Keliber valmistaa parin vuoden kuluttua Kokkolan jalostamossa omasta louhitusta malmista akkulaatuista litiumhydroksidimonohydraattia, jota toimitetaan vientiin vähintään 16 vuoden ajan. Vuosituotanto on 15 000 tonnia.

– Koko Keliber-hanke tuo Keski-Pohjanmaalle yhteensä 350 vakituista työpaikkaa, kertoi Keliber Oy:n toimitusjohtaja Hannu Hautala.

Juhlaan osallistui myös lukuisa joukko kaivosyhtiön suomalaista ja ulkomaalaista johtoa, kuten yhtiön Euroopan aluejohtaja Mika Seitovirta.

Keliberin Euroopan aluejohtaja Mika Seitovirta luki peruskirjan, joka haudattiin lieriöön pakattuna valetun rikastamon peruskiven sisälle. Vieressä toimitusjohtaja Hannu Hautala. (Kuva: Tapio Mainio)

Kaivosalueita on yhteensä seitsemän, joista pääosa sijaitsee Kaustisella. Litiumlohkareen löysi Kaustiselta paikallinen maanviljelijä Arvo Puumala vuonna 1959. Esiintymän omistaa nyt eteläafrikkalainen Sibanye-Stillwater. Vähemmistöosakkaana on valtion omistama Suomen Malmijalostus Oy 20 prosentin osuudella. Keliber Oy on Sibanye-Stillwaterin tytäryhtiö.

Keliberin Kaustisen rikastamon havainnekuva.

Tapio Mainio, teksti ja kuvat