Keskusta: Kaikki suurkunnat herättävät vastarintaa
Keskustaa tuntuu miellyttävän erityisesti se, että sekä pääkaupunkiseudulla kuin Tampereen ja Turunkin alueella nimenomaisesti jopa kieltäydytään liitoksesta keskuskaupungin kanssa.
– Hyvin tyly on myös suhtautuminen lainsäädäntöön ohjauskeinona. Eli suuret kaupunkiseudut sanovat yksiselitteisesti ei kiitos, tulkitsee keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen.
Tiilikaisen mielestä kuntauudistus on ajautumassa umpikujaan. Hallituksen olisikin luovuttava suurkunta-ajattelusta ja aloitettava uusi valmistelu puhtaalta pöydältä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Keskusta on valmis uudistamaan suomalaisten kunnallisia palveluita. Kiireellisin asia on terveyspalveluiden uudistaminen, eikä se saa jäädä kuntarajaleikkien jalkoihin, Tiilikainen vaatii.
Tiilikaisen mielestä terveyspalvelujen takaamisessa voitaisiin edetä tällä vaalikaudella. Kuntarakenneuudistusta on kaavailtu voimaan aikaisintaan vuonna 2015 eli seuraavana eduskuntavaalivuonna.
Hallitus kaunistellut
Keskustan ryhmä lähti käymään kuntien vastauksia läpi itse, kun hallitukselta ei kuulunut mitään yhteenvetoa tuloksista.
Tiilikainen arvosteli kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusta (kok.) tulosten kaunistelusta, kun tämä oli raottanut salaisuuden verhoa eduskunnan kyselytunnilla sen verran, että noin 85 prosentin kunnista pitää erittäin tärkeänä, että kunta- ja palvelurakennetta uudistetaan.
– Noin puolet kunnista ei lämpene lainkaan hallituksen suurkuntahankkeelle, Tiilikainen oikoo.
Kuntaliitosvuoteen ei ole ottanut kantaa lainkaan kaksi kolmesta kunnasta. Yli 200 reilusta kolmesta sadasta kunnasta torjuu lainsäädännön käyttämisen uudistuksen ohjauskeinona.
Tiilikainen muistuttaa muiden hallituspuolueiden vastustavan pakkoliitoksia, mutta kokoomuksen pitävän sitä esillä poikkeustapauksissa.
– Kumpi antaa periksi, vai seuraako kaaos, Tiilikainen kysyy.
(KL / STT / Olli Kemppainen)
Keskustan tulkintoja kuntien vastauksista:
–kunnissa on valmiutta uudistuksiin, mutta ei hallituksen esittämällä linjalla
–kuntarakenteiden muutosten hyötyjä ei ole kyetty todistamaan, kaikenlainen vaikuttavuusarviointi puuttuu
–kunnat vaativat sosiaali- ja terveysratkaisua, tietoa muista uudistuksista sekä kuntien velvoitteiden ja valtion niihin osoittaman rahoituksen tasapainottamista
–yhteistoimintavaihtoehtoa ja sen kehittämistä tarvitaan
–huoli lähipalveluista ja vaikuttamismahdollisuuksista, joiden menettämisestä seuraa kunnan tyhjentyminen
–Uudellamaalla vaaditaan erillistä metropolihallintoratkaisua
