Korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen mukaan Äänekoskella sijaitsevan tekopohjavesilaitoksen havaintoputkien täsmällistä sijaintia ja teknisiä yksityiskohtia sekä vedenottamokaivojen täsmällistä sijaintia ei tarvinnut paljastaa. Tiedot olivat laitoksen turvajärjestelyihin liittyvinä tietoina yleisöltä salassa pidettäviä.

Kansalainen oli pyytänyt vuonna 2021 Keski-Suomen ELY-keskukselta Syvälahden tekopohjavesilaitosta koskevat asiakirjat, jotka Äänekosken Energia Oy oli tarkkailuohjelman mukaisesti toimittanut ELY-keskukselle. ELY-keskus oli heinäkuussa 2021 luovuttanut kaikki muut pyydetyt asiakirjat, muttei liitettä, josta olisi selvinnyt järjestelmään kuuluvien havaintoputkien ja kaivojen tarkka sijainti.

Asiapapereja kysellyt ei liitettä saanut, koska ELY-keskuksen mukaan oli mahdollista, että havaintoputkien ja kaivojen tarkan sijaintitiedon tuleminen julkiseksi voisi vaarantaa vedenhankinnan turvallisuutta. Myös Äänekosken kaupungin omistama Äänekosken Energia Oy oli vastustanut sijaintitietojen luovuttamista.

Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)



Turvallisuus uhattuna

Seuraavaksi kansalainen valitti asiasta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, joka päätyi asiassa ELY-keskuksen kanssa samalla kannalle. Seuraavaksi asiaa käsiteltiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa. KHO päätyi ennakkopäätöksessään samaan tulkintaan ELY-keskuksen ja hallinto-oikeuden kanssa.

-Sijaintitietojen julkisuus voi lisätä tekopohjavesilaitoksen toimintaan ja vedenoton tarkkailuun kohdistuvan haitanteon riskiä. Kysymys on tällöin yleisen turvallisuuden vaarantumisesta. Korkein hallinto-oikeus myös toteaa, että tekopohjavesilaitoksen havaintoputkiin ja kaivoihin kohdistuvan ilkivallan tai muun haitanteon riskiä ei ole pidettävä täysin hypoteettisena vaan kohtuullisesti ennakoitavissa olevana, ratkaisussa todetaan.

Tietopyynnön rajaamisesta valittanut henkilö oli valituksessaan nostanut esiin sen, että putkien sijaintitiedot ovat saatavilla julkisesta POVET-tietojärjestelmästä ja näiden tietojen avulla on helppo selvittää myös se, missä vedenottokaivot ovat. Vedenottokaivot näkyivät valittajan mukaan myös Googlen ilmakuvissa.

KHO:n mukaan pelkästään tiedon aikaisempi julkisuus ei ratkaise asiakirjan julkisuusasemaa, kun asiakirjaa pyydetään viranomaiselta. Se seikka, että kyseiset tiedot olivat ainakin osittain tulleet muussa yhteydessä julkiseksi, ei antanut aihetta arvioida niiden salassapitoa toisin.

Ratkaisu kokonaisuudessaan KHO:n sivuilla

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*