KHO:n Kolari-ratkaisun uskotaan selkeyttävän kunnanjohtajan asemaa irtisanomistilanteissa
Kuva: Pixabay
Korkein hallinto-oikeus kumosi 18. elokuuta antamallaan ratkaisulla Kolarin kunnanvaltuuston päätöksen, jolla se syyskuussa 2020 irtisanoi kunnanjohtaja Kristiina Tikkalan. KHO katsoo vuosikirjapäätöksessään, että Kolarin kunta ei ollut osoittanut asiallista ja painavaa syytä virkasuhteen irtisanomiselle.
Kolarin valtuusto irtisanoi Tikkalan viranhaltijalain perusteella. KHO toteaa, että kunnanjohtajan organisatorisesta erityisasemasta ei seuraa, että hänen viranhaltijalain mukainen irtisanomissuojansa olisi heikompi kuin muiden viranhaltijoiden.
KHO:n vuosikirjapäätös selkeyttää kunnanjohtajan asemaa irtisanomistilanteissa, uskoo Kuntaliiton lakiyksikön juristi Kai Ketelimäki.
-Nähdäkseni KHO haluaa ennakkoratkaisullaan tähdentää, että kuntalain 43§:n mukainen irtisanomismenettely ja viranhaltijalain 35§:n mukainen menettely ovat aivan eri prosesseja, eikä niitä ja niissä käytettäviä perusteluja pidä sekoittaa keskenään, Ketelimäki sanoo.
-Kuntalain 43§:n mukaisessa irtisanomisessa on kyse luottamuksen menettämisestä, ja kyseinen pykälä koskee vain kunnanjohtajaa. Hänellä joko on luottamusta tai ei ole. Jos kunnanjohtaja aiotaan irtisanoa viranhaltijalain perusteella, kunnanjohtajan toimia arvioidaan samalla tavoin kuin kunnan muidenkin viranhaltijoiden tekemisiä, hän toteaa.
Ketelimäki arvioi, että asian suhteen on voinut olla epätietoisuutta luottamushenkilöiden keskuudessa.
-KHO:n ratkaisu tekee selväksi sen, että jos kuntalain 43§:n mukaiseen irtisanomiseen ei synny kunnassa riittävää enemmistöä, ei voida ottaa käyttöön viranhaltijalain mukaista menettelyä samoin perustein. Kyseessä on silloin eri prosessi ja eri perusteet, ja virkasuhteen irtisanomiseen pitää olla asialliset ja painavat syyt. Se on tietysti aina tulkintaa ja hienosäätöä, milloin syyt ovat riittävän painavat, Ketelimäki pohtii.
”Irtisanomisen perusteet yksilöitävä tarkoin”
Suomen Kuntajohtajat ry:n puheenjohtaja, Asikkalan kunnanjohtaja Rinna Ikola-Norrbacka sanoo, että ei ole vielä ehtinyt keskustella KHO:n ratkaisusta muiden kuntajohtajien kanssa.
-Tulkitsen kuitenkin KHO:n painottavan vuosikirjapäätöksessään sitä, että perusteet kunnanjohtajan irtisanomiseen viranhaltijain nojalla on oltava hyvin vahvat. Jos irtisanominen perustuu epäasialliseen käytökseen, perusteiden on oltava tarkat ja yksilöidyt.
-Mielenkiinnolla odotan, mitä vaikutusta tällä ratkaisulla on kuntakentällä. Erilaisia ristiriitatilanteitahan on lukuisissa kunnissa.
”Ylimalkaisilla syytöksillä ei voi irtisanoa”
Kristiina Tikkalan asiamiehenä prosessin alusta asti toiminut asianajaja Kirsi Eksymä pitää KHO:n ratkaisua selkeänä.
-Vaikuttaa siltä, että kunnissa sekoitetaan irtisanominen luottamuspulan perusteella ja viranhaltijalain mukainen irtisanominen. Ratkaisu selkeyttää niiden eroa.
-Kristiinan (Tikkala) tapauksessa tapahtui niin, että kun irtisanominen luottamuspulan perusteella ei onnistunut, eli kun hänellä todettiin olevan riittävä luottamus, muutaman viikon kuluttua käynnistettiin irtisanomismenettely viranhaltijalain perusteella, vaikka siihen ei ollut perusteita, Eksymä sanoo.
KHO:n ratkaisu selkeyttää Eksymän mielestä myös sitä, kuinka väitteitä kiusaamisesta ja epäasiallisesta käytöksestä voidaan käyttää irtisanomisen perusteina.
-Puhun tietysti Kristiinan asiamiehen ominaisuudessa, mutta alusta asti näytti siltä, että osa päättäjistä halusi hänestä eroon, ja erottamisasiaa vietiin eteenpäin ylimalkaisilla syytöksillä. KHO linjasi, että vaikka kyseessä on kunnanjohtaja, viranhaltijalain mukaisessa irtisanomisessa pitää edetä samojen menettelytapojen mukaisesti kuin muidenkin viranhaltijoiden kohdalla, hän toteaa.
Lue myös:
KHO: Kolarin kunnalla ei ollut perusteita Kristiinan Tikkalan irtisanomiselle
Miksi Suomen Kuntajohtajat ry on ollut aivan hiljaa kunnanjohtajien irtisanomistapauksissa? Luottamuspula ollut syynä yli 20 tapauksessa. Jatkuuko hiljaisuus tämän KHO:n päätöksen jälkeen?