Kielitaito ratkaisee maahanmuuttajan tulevaisuuden
Kielen oppiminen osaksi ammatillista koulutusta ja entistä enemmän yhteistä tekemistä myös koulujen loma-aikana kantasuomalaisten kanssa. Siinä pari lääkettä, joista toivotaan apua maahanmuuttajien kotouttamisen tehostamiseen. (Kuva: Ville Miettinen)
Mitä paremmin hallitset uuden kotimaasi kielen, niin sitä paremmin pääset sisään yhteiskuntaan. Jos suomen tai ruotsin kieli ei maahanmuuttajaan tartu, niin vaarana on ajautua yhteiskunnan laitamille, kun opiskelupaikkaa ei irtoa.
Laajapohjainen ohjausryhmä esittää kymmeniä uusia toimenpiteitä, joiden avulla päästään vastaamaan turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuttajien määrän kasvusta aiheutuviin koulutustarpeisiin.
Ammatilliseen koulutuksen vähemmin taidoin
Kovat kielitaitovaatimukset ovat osaltaan estäneet monen maahanmuuttajan hakeutumisen ammatilliseen koulutukseen. Nyt työryhmä esittää, että ammatillisen koulutuksen osalta yleisestä kielitaitovaatimuksesta luovuttaisiin. Opintojen aikainen kielenopetus, ohjaus ja muu tuki pitää kuitenkin samalla varmistaa.
-Meidän esityksemme on, että kielitaitoon liittyvää kynnystä päästä ammatilliseen koulutukseen madallettaisiin. Heikko kielitaito on ollut suurin este siihen, että ei ole kotouttamiskoulutuksen jälkeenkään päästy opiskelemaan ammattiin. kun pääset ammatilliseen koulutukseen, niin pääset siellä käyttämään suomen kieltä ja oppimaan uutta opiskelun ohessa, Kuntaliiton edustajana työryhmässä mukana ollut erityisasiantuntija Minna Lindberg kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kymmeniä toimenpiteitä
Tänään mietintönsä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle luovuttanut ohjausryhmä esittää kymmeniä erilaisia toimenpiteitä, joilla saadaan maahanmuuttajat entistä tehokkaammin integroitumaan yhteiskuntaan paremman kielitaidon avulla.
Merkittävä uudistus olisi toteutuessaan myös koulutuksen järjestäjille myönnettävän tuen enimmäisajan pidentämistä kahdella vuodella. Kielikoulutuksen ja ammatillisten opintojen integrointi edistäisi kielen oppimista ja nopeuttaisi koulutuspolkuja. Korkeakoulujen suomen ja ruotsin kielen kurssien määrää, erityisesti vaativampien kurssien osalta, ehdotetaan lisättäväksi. Samoin kouluajan ulkopuolella tapahtuvaa maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteistä tekemistä esitetään edelleen kehitettäväksi.
-Tutkimukset osoittavat, että kielen oppimisen ja muun oppimisen välillä on selkeä yhteys, ja suomalaiseen yhteiskuntaan on vaikea päästä kiinni ellei osaa kieltä. Meidän on jatkossa tuotava kielen oppiminen osaksi kaikkea koulutusta, ennen kaikkea ammatillista koulutusta ja työssäoppimista. Kieltä on voitava opiskella samaan aikaan kun opitaan muita taitoja, tai muuten polut koulutukseen ja työelämään venähtävät liian pitkiksi. Tämä vaatii asenteiden ja toimintatapojen muutosta, arvioi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Aiheesta opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla
