Kolmasosa hyvinvointialueiden työntekijöistä eläköityy vuoteen 2033 mennessä – Hyvinvointialuejohtaja Santeri Seppälä: "Eläköitymisten myötä menetetään paljon kokemusta"
Eniten hyvinvointialueilta on eläköitymässä lähihoitajia ja sairaanhoitajia. (Kuva: Ville Miettinen)
Keskimäärin joka kolmas hyvinvointialueiden työntekijä on eläköitymässä seuraavan vuosikymmenen aikana, selviää Kevan eläköitymisennusteesta.
Suhteellisesti eniten eläköityviä on Lapin, Kainuun ja Etelä-Savon hyvinvointialueilla. Näillä alueilla vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille on siirtymässä noin 35 prosenttia työntekijöistä vuosien 2024–2033 aikana.
Tieto ei tullut Etelä-Savossa yllätyksenä, toteaa hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä.
– On ollut tiedossa, että alueemme keski-ikä on korkeimmasta päästä niin asukkailla kuin työntekijöillä.
Etelä-Savon hyvinvointialueelta tulee eläköitymään yli 2 680 ihmistä.
– Eläköitymisten myötä menetetään paljon kokemusta. Haasteena on myös, että nuorten ikäluokat pienentyvät Etelä-Savossa ja oma koulutustuotantomme ei tule kattamaan kaikkea tarvetta.
Monenlaisia toimia tulevaisuuden varalle on kuitenkin otettu käyttöön ja pohdittu.
– Olemme vahventaneet työnantajavetovoimaamme ja saaneet aika hyvin rekrytointeja muualta Suomesta. Työvoimaproblematiikka on toki koko maan laajuinen, joten kovin pitkälle vain tällä keinolla ei päästä. Siksi meillä on myös kansainvälistä rekrytointia.
Palvelutarve tulee väestön ikääntyessä vain kasvamaan vuotta 2030 kohti mentäessä.
– Moni asia joudutaan miettimään kokonaan uusiksi, jotta esimerkiksi vanhuspalvelut voidaan turvata. Myös digitalisaatio on nyt ja tulevaisuudessa vahvassa roolissa, Seppälä toteaa.
Lukumääräisesti eniten hyvinvointialueilta tulee eläköitymään lähi- ja sairaanhoitajia. Suhteellisesti eniten eläkkeelle jää kotipalvelutyöntekijöitä, vastaanoton ja neuvonnan hoitajia sekä mielenterveyshoitajia. Näissä ryhmissä selvästi yli puolet eläköityy seuraavien kymmenen vuoden aikana.
Myös yleissihteereistä, välinehuoltajista sekä työn- ja askartelunohjaajista lähes puolen arvioidaan eläköityvän tänä aikana.
Muuta maata vähäisempää ennustettu eläköityminen on Vantaan ja Keravan sekä Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän henkilöstön joukossa. Vajaa 30 prosenttia näiden hyvinvointialueiden työntekijöistä tulee jäämään eläkkeelle kymmenen vuoden aikana.
Eri ammateista pienintä eläköityminen taas on erikoislääkärien, palomiesten ja sairaankuljetuksen ensihoitajien kohdalla. Heillä kymmenen vuoden ennuste eläköitymiselle on alle 20 prosenttia.
– Suurin osa eläköityvistä siirtyy vanhuuseläkkeelle, ja alueiden väliset erot eläköitymisessä johtuvatkin pääpiirteissään vanhuuseläköitymisen eroista. Työkyvyttömyyseläköitymisessä ei alueiden välillä ole suuria eroja. Ammattiryhmien tasolla eroja arvioidussa eläköitymisessä sen sijaan on paljon, Kevan tilastoanalyytikko Petra Sohlman sanoo tiedotteessa.
Ennusteen mukaan työkyvyttömyydestä johtuva eläköityminen on hyvinvointialueilla suurinta sosiaalialan hoitajilla, kehitysvammaisten hoitajilla, työn- ja askartelunohjaajilla, henkilökohtaisilla avustajilla ja hammashoitajilla.
Pienimmän työkyvyttömyyseläköitymisen ammatteja taas ovat erilaiset johtajat ja erityisasiantuntijat sekä palomiehet.
Kunnissakin noin joka kolmas eläköitymässä
Tämän vuoden alussa kuntien ja sote-kuntayhtymien palveluksesta siirtyi noin 235 000 sote-ammattilaista hyvinvointialueiden palvelukseen. Kevan eläköitymisennusteeseen on nyt ensi kertaa koottu tiedot hyvinvointialueiden ammateista eläkkeelle siirtyvistä.
Kunta-alan eli kuntien, kuntayhtymien ja kuntaosakeyhtiöiden henkilöstön kymmenen seuraavan vuoden arvioitu eläkepoistuma on myös noin 32 prosenttia.
Kuntien, kuntaosakeyhtiöiden ja muiden kuntaorganisaatioiden palveluksessa oli vuoden 2023 maaliskuussa noin 332 000 vakuutettua. Eläkkeelle on siis jäämässä noin satatuhatta kunta-alan työntekijää.
Opetus ja varhaiskasvatus ovat kuntien suurimmat ammattialat, ja niiltä eläkkeille poistuukin lukumääräisesti eniten työntekijöitä. Luokanopettajista, varhaiskasvatuksen opettajista ja lastenhoitajista eläkkeelle siirtyy arviolta noin joka neljäs kymmenen vuoden aikana.
Suhteellisesti voimakkainta eläköityminen suurimpien ammattiryhmien joukossa on muun muassa perhepäivähoitajien, kirjastotyöntekijöiden, opetusalan johtajien, raskaiden ajoneuvojen kuljettajien ja rakennusalan ammattiryhmissä. Noin puolet nykyhenkilöstöstä on siirtymässä eläkkeelle näistä ammateista vuosikymmenen aikana.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) huomioi Kevan raportin torstaina viestipalvelu X:ssä.
– Joka kolmas hyvinvointialueiden työntekijä on jäämässä eläkkeelle 10 vuoden sisällä. Vastaava tilanne myös kunnissa. Tämä korostaa sitä, miten tärkeää nyt on ratkoa osaajapulaa sekä etsiä uusia tekemisen tapoja ja ratkaisuja, jotka kantavat myös tulevaan, Ikonen kirjoittaa.
Myös hyvinvointialueiden käynnistämisen muutosjohtaja Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä kommentoi tilannetta X:ssä ja kuvaili lukuja ”hurjiksi”.
– Näitä lukuja tuijottaessa alueilla käynnissä olevat toiminnan muutokset tuntuvat välttämättömiltä – kaikki kivet käännettävä, vaikka osa päätöksistä tekee kipeää.
