Kolme vuotta edellisistä itsenäisyyspäivän juhlista – kunnissa juhlitaan perinteisin menoin, mutta juhlapuheen pitäjänä myös Lenita Airisto
Liput salkoon itsenäisyyspäivänä ja kynttilät ikkunalaudalle.
Itsenäisyyspäivän juhlia päästään viettämään kahden koronavuoden jälkeen. Näyttäviä tapahtumia on muuallakin kuin Presidentinlinnassa.
Kunnissa järjestettäviin juhliin kuuluu tyypillisesti suomalaista musiikkia, juhlakulkueita ja seppeleenlaskua.
Esimerkiksi Lappeenrannassa kaupunginhallitus järjestää kaikille avoimen itsenäisyyspäivän juhlan kaupungintalolla. Juhla alkaa juhlakahveilla Lappeenranta-salin aulassa, ja kahvia riittää 300 ensimmäiselle vieraalle. Juhlan pukukoodina on tumma puku ja kunniamerkit.
Tapahtumatoiminnan koordinaattori Riikka Hjelt kertoo, että koska koronan takia edellisestä itsenäisyyspäivän juhlasta on aikaa kolme vuotta, latautumista tuntuu nyt olevan ilmassa normaalia enemmän. Tosin hän ei pysty vertaamaan juhlaa aiempiin, koska on melko tuore kaupungin työntekijä.
– On tärkeää, että juhla voidaan järjestää. Odotamme mukaan paljon iäkkäitä ja olemme pohtineet, vieläkö veteraanit jaksavat osallistua. Lisäksi osa on edelleen koronan takia varuillaan eikä lähde liikkeelle, Hjelt kertoo.
Juhla toteutetaan perinteisen kaavan mukaan.
Hän pohtii, että Venäjän hyökkäyssodan takia itsenäisyyden merkitys korostuu. Nykyihminenkin on huomannut, että itsenäisyys ei välttämättä olkaan niin itsestään selvää kuin on ajatellut.
– Arvelen, että tällä kertaa juhlassa on aiempaa enemmän mukana tunteita, ajatuksia ja kunnioitusta.
Lappeenrannan kaupunki toivoo, että juhlaliputuksen lisäksi liikelaitokset, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat juhlistaisivat itsenäisyyspäivää mahdollisuuksien mukaan sytyttämällä kynttilät ikkunoilleen iltakuudesta iltakahdeksaan.
Lenita Airistolta juhlapuhe
Urjalassa perinteisen ohjelman lisäksi juhlapuheen pitää tietokirjailija, yrittäjä Lenita Airisto. Lisäksi mukana on vuoden 2022 nuoren, urheilijan, urheiluteon ja kulttuurin alalla ansioituneen palkitseminen.
Kunnanjohtaja Annu Kuusisto kertoo, että idea Airistosta puheenjohtajana oli alun perin kulttuuritoimen tuottajan.
– Taustalla on ajatus siitä, että Lenita Airisto on vienyt eteenpäin tasa-arvon ja vapauden sanomaa. Hän pystyy myös peilaamaan koko maan kasvua. Odotan hänen puhettaan mielenkiinnolla, Kuusisto sanoo.
Hän toivoo, että edellisten koronavuosien taukojen jälkeen mahdollisimman moni kuntalainen tulisi juhlaan paikalle.
– Toivottavasti näemme myös niitä, jotka eivät yleensä osallistu vastaavanlaisiin tapahtumiin.
Palkintojen jakoa
Ohjelman kulku on yleisesti perinteinen. Esimerkiksi Pori viettää itsenäisyyspäivän pääjuhlaa Promenadisalissa. Ohjelmassa on Pori Sinfoniettan konsertti, jossa kuullaan suomalaista musiikkia Sibeliuksesta Paciukseen.
Oululaisten yhteistä itsenäisyyspäivän kansalaisjuhlaa puolestaan vietetään Musiikkikeskuksessa, ja mukana on muun muassa paikallisen säveltäjän Juha Piston Oulun konservatorion juhlavuoden kunniaksi säveltämä vaski- ja lyömäsoitinteos. Maksutonta ja kaikille avointa kansalaisjuhlaa voi seurata myös suorana verkkolähetyksenä.
Pirkkalassa Nuolia-keskuksessa kaikkien kuntalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa on puheiden ja musiikin lisäksi puheenvuoro Pirkkalan historiasta. Ohjelmassa on myös kahvitarjoilu ja osallistujilta toivotaan juhlavaa pukeutumista.
Isokyrön juhla vietetään Pohjankyrön talolla, ja perinteisen ohjelman lisäksi mukana on hyvinvointipalveluiden palkitsemiset.
Myös Pellon itsenäisyyspäivän juhlaan kuuluu palkitsemisia. Mukana on tämän vuoden Pellon kunnan kulttuuripalkinto, Vuoden pellolainen sekä Pellon lähettiläs -palkintojen jako.
Tuusulassa ohjelmaan kuuluu perinteisten ohjelmanumeroiden lisäksi Teatteri Vantaan 7 veljestä taskussa -teatteriesitys.
Posion itsenäisyyspäivän juhla pidettiin jo maanantaina, ja juhlaan yhdistettiin ylioppilasjuhlat. Juhlan jälkeen oli tarjolla täytekakkukahvit. Itsenäisyyspäivänä on puolestaan vuorossa juhlajumalanpalvelus ja seppeleenlasku sankarihaudoilla.
Koululaisilla tanssiaisia
Helsingissä on vuorossa pormestari Juhana Vartiaisen itsenäisyysjuhla peruskoulujen viides- ja kuudesluokkalaisille loppuviikosta torstaina. Tuolloin Helsingin Messukeskukseen odotetaan juhlimaan yhteensä noin 13 000:ta helsinkiläistä viides- ja kuudesluokkalaista opettajineen.
Tänä vuonna vieraiksi kutsutaan nykyisten neljäsluokkalaisten sijaan viides- ja kuudesluokkalaiset, jotta kaikki ikäluokat pääsevät juhlimaan.
Vuoden kuluttua juhlimaan kutsutaan kyseisen vuoden neljäs- ja viidesluokkalaiset, jonka jälkeen 2024 palataan perinteiseen neljäsluokkalaisten vuotuiseen juhlaan.
Yllätysartistit julkaistaan juhlapäivinä ensimmäisen juhlan alkaessa kaupungin sosiaalisen median pääkanavissa.
Espoon kuudesluokkalaisten itsenäisyysjuhlaa vietettiin perinteiseen tapaan jo joulukuun alussa.
Kolmeen juhlaan osallistui yhteensä lähes 4 000 oppilasta opettajineen.
Espoo on juhlinut 50 vuotta kaupunkina -juhlavuottaan. Osana oppilaiden juhlaa nähtiin myös oppilastöitä teemalla ”Minun Espooni”.
105-vuotias Suomi näkyy hyvin mediassa.