Kouluateria valmistuu kunnissa hieman alle kolmella eurolla
Edellisen kerran selvitys tehtiin vuonna 2004. Silloin kouluateriaan käytettiin 2,22 euroa. Päiväkotiateria maksoi vuonna 2004 keskimäärin 2,64 euroa.
Kuntien henkilöstöravintoloissa ateriat tehdään keskimäärin 4,2 eurolla ja kokopäiväisissä laitoksissa 4,11 eurolla. Vuonna 2004 samat ateriat valmistuivat 3,65 eurolla ja 2,67 eurolla.
– Päiväkotien ja koulujen kustannustason nousu on kohtalaisen hyvin suhteessa inflaatioon. Kuitenkin etenkin sosiaali- ja terveyspalvelujen yksiköille tarjoamissa aterioissa kustannukset ovat kohonneet selvästi nopeammin, sanoo selvityksen laatija, johtava konsultti Anne Haapanen FCG:stä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Ruuan valmistus on keskitetty paljolti suuriin yksiköihin. Kunnan koko ei selvityksen mukaan vaikuttanut suoraan aterian hintaan.
Enemmistö suosisi lähiruokaa, jos voisi
Selvityksen mukaan kunnat haluaisivat panostaa lähi- ja luomuruokaan.
Tehdyistä elintarvikehankinnoista luomua oli vain 0,8 prosenttia vuonna 2010. Vastaajista 67 prosenttia oli ostanut elintarvikkeita paikallisilta valmistajilta ja 78 prosenttia oli valmiita laajentamaan lähiruuan hankintaa.
Vastaajat kokivat, että mm. hankintalaki vaikeuttaa lähiruoan suosimista. Myös lähiruoan saatavuus, hinta ja sen tarjoajien puute koettiin ongelmallisiksi.
Suosituin lähiruoka oli paikallisilta maanviljelijöiltä ostettu peruna sekä leipä. Leivän osuutta korostaa halu hankkia leipä tuoreena.
Henkilöstön hyvinvointi koettiin tärkeäksi
Kunnat haluavat panostaa myös henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen. Ruokapalveluissa työskentelevä henkilöstö on muuta kunnan henkilöstöä iäkkäämpää, keskimääräistä enemmän sairaana ja siirtyy eläkkeelle keskimääräistä nopeammin.
Ruokapalvelujen henkilöstön työhyvinvointiin panostetaan kuitenkin usealla tavalla. Ergonomiaan on puututtu, liikkumista tuetaan ja työilmapiiriä kehitetään.
Lähivuosien ongelmana on, miten ruokapalveluihin saadaan riittävästi koulutettua työvoimaa.
– Selvityksen perusteella voidaan todeta, että jatkossa on tarvetta kuntien yhteisten kehitysprojektien tekemiseen. Selkeitä kehittämiskohteita ovat henkilöstö, ruokatuotannon kehittäminen, talous ja hallinto sekä asiakastarpeiden muuttuminen ja monipuolistuminen, Haapanen toteaa.
Nyt julkaistussa selvityksessä on käsitelty ruokapalvelujen nykytilaa ja kehittämishaasteita kuntien näkökulmasta. Sähköinen kysely osoitettiin keväällä 2011 kuntien ruokapalveluista vastaaville. Vastauksia saatiin 63 kunnasta.
(KL)
Kunta ruokaostoksilla. Selvitys ruokapalveluiden nykytilasta ja kehitysnäkymistä (pdf).
