Koulusegregaatio puhuttaa - riittääkö meillä kärsivällisyys?
Helsingin kaupungin erityisasiantuntija Saija Benjamin ja vantaalaisen Lehtikuusen koulun rehtori Elina Kuosmanen kannustavat kaikkia osapuolia entistä parempaan yhteistyöhön. - Pitää luoda sellaista, josta me kaikki olemme ylpeitä. Kuva: Kuntalehti.
Kuntatalolle kokoontuneet alan ammattilaiset ovat yhtä mieltä. Jotain tarttis tehrä. Haasteet eivät kuitenkaan ole yksistään koulun.
– On erittäin tärkeää luoda toimiva yhteys kodin ja koulun välille. Minkäänlaiset wilmaviestit eivät mene perille, jos yhteinen kieli puuttuu. On kestämätöntä, kun lapsi tai nuori joutuu tulkiksi, Aseman lapset r.y.:n toiminnanjohtaja Christian Wentzell sanoo.
Vuonna 1990 perustettu Aseman lapset on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton valtakunnallinen järjestö, joka tekee työtä lasten ja nuorten lisäksi myös heidän lähipiirinsä kanssa.
– Yhteinen kieli on tärkeä, kun etsitään ratkaisuja kaikkiin muihin haasteisiin, jotka liittyvät vaikkapa kulttuuriin ja yleensä arvoihin, rehtori Elina Kuosmanen vantaalaisesta Lehtikuusen koulusta toteaa.
Nuoriin, lapsiin ja perheisiin kohdistuvat menojen leikkaukset hirvittävät. Christian Wentzell arvostelee kvartaalitaloutta, jossa menestystä ja näkyviä tuloksia vaaditaan nopeasti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
– Elämme maailmassa, jossa kärsivällisyys on mielestäni koko ajan koetuksella. On jatkuvasti uutta oppimista.
Yhdessä tekeminen ratkaisee
Helsingin kaupungin erityisasiantuntija Saija Benjamin, Elina Kuosmanen, Christian Wenzell ja Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström keskustelivat koulusegregaatiosta Kuntatalolla seminaarissa, joka jatkuu torstaina.
– Koulu yksinään ei ratko mitään. Yhteisen tekemisen merkitys korostuu, Mari Sjöström sanoo.
Koulu on kylän keskeisimpiä paikkoja.
– Jos meillä on arvojen ristiriita, täytyy kaikkien osapuolten edistää onnistumisia, Saija Benjamin sanoo, ja mainitsee esimerkkinä nuorten nuorille järjestämät tapahtumat.
Kodin ja koulun yhteistyön lisäämisen lisäksi keskustelijat kannustavat työelämän tuomista entistä enemmän mukaan keskusteluihin. Rakenteiden päivittäminen kuitenkin vie aikansa.
– Mitä teemme heille, jotka rikkovat yhteisiä sääntöjä ja esimerkiksi saavat pitkän porttikiellon nuorisotalolle? Eivät he välttämättä ole menetettyjä tapauksia, mutta meiltä usein puuttuu aikuinen, joka tarttuu asiaan. Koska niin päin se menee – aikuisen on toimittava, Christian Wentzell sanoo.
Tästä on kyse
Peruskoulujen väliset osaamiserot ovat olleet Suomessa perinteisesti pieniä. Esimerkiksi viimeisimmän PISA-tutkimuksen mukaan erot koulujen ja yksittäisten oppilaiden välillä ovat kuitenkin kasvaneet. Erot koulujen välillä ovat suurimmat pääkaupunkiseudulla, ja muuallakin maassa otetaan kiinni pääkaupunkiseudun kehitystä.
Koulusegregaatio kulkee käsi kädessä alueiden eriytymisen kanssa. Asuinalueiden eriytymisestä on keskusteltu Suomessa jo vuosikymmeniä. Suurimpiin kaupunkeihin ja kasvavissa määrin myös keskisuuriin kaupunkeihin on kehittynyt sekä erityisen hyväosaisia että erityisen huono-osaisia asuinalueita.
Samalla kuilu hyvä- ja huono-osaisten alueiden koulujen oppilasrakenteen ja oppimistulosten välillä on kasvanut.
Alueellinen eriytyminen ja koulusegregaatio ovat yhteiskunnallisia haasteita, jotka kohdataan kunnissa. Koulusegregaatiotyö vaatii ratkaisukeskeistä otetta. Poikkihallinnollisen yhteistyön rakenteet ovat erityisen tärkeässä roolissa riippumatta siitä, ylläpitääkö kunta yhtä vai useaa kymmentä peruskoulua.
Kuntaliitto järjestää yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön, ympäristöministeriön sekä Helsingin kaupungin kanssa Mistä ratkaisuja koulusegregaatioon? -seminaarin Kuntatalolla Helsingissä 19.–20.11.2024. Seminaari on suunnattu kuntien opetustoimen johtaville viranhaltijoille ja koulusegregaatiotyötä koordinoiville tahoille.
