Kunnat selviämässä tuloverojen korotuskiellosta kohtuullisesti – talousarvion laatijoiden näkymät kuitenkin sumeat

Kunnat ovat laatineet viime vuosina talousarvioitaan varsin sumuisissa näkymissä. Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntaliitosta huomauttaa, että aika hankalaa tulevan vuoden budjetin laatiminen on myös tänä syksynä.

– Tulevan ennustaminen on aina vaikeaa, ja tällä kertaa poikkeuksellista epävarmuutta tulee soten käynnistämisestä. Se näkyy ja tuntuu väistämättä kuntien toiminnassa.

Soten uudistuksen takia kunnat eivät myöskään voi nostaa tuloveroprosenttiaan ensi vuonna. Kiinteistöverolla korotusmahdollisuus sen sijaan säilyy.

– Minulla on tuntuma, että tässä tilanteessa tuloverojen korotuskielto ei aiheuta kuntakentälle ongelmia. Takana on useampi vahva vuosi, mistä kuntiin on saatu liikkumavaraa.

Punakallio huomauttaa, että tästä huolimatta haasteita on varmasti tiedossa. Inflaatiopaineet ovat edelleen korkealla, vaikka järisyttäviin yllätyksiin hän ei inflaationkaan osalta usko.

Joidenkin raaka-aineiden ja energian hinnat ovat hieman laskeneet, eikä korkotasokaan ole kohonnut niin paljon kuin vielä kesän alussa uumoiltiin.

Soten veroperusteiset muutokset tarkoittavat joka tapauksessa euromäärältään Suomen historian suurinta finanssipoliittista uudistuksista, mikä on jäänyt vähälle huomiolle, kun keskustelujen teemoissa esille ovat nousseet inflaatio, velkaantuminen ja ensi kevään eduskuntavaaleihin varautuminen.

Ylimääräinen lapsilisä suurin yllätys

Valtiovarainministeriö esitteli elokuun alussa ehdotuksensa ensi vuoden talousarvioksi, mikä perustui pitkälti aiemmin sovittuun. Punakallio kertoo, että merkittävin ylimääräinen lisä on joulukuun tuplalapsilisä – jonka toteutumisesta todennäköisesti väännetään vielä kiivaasti.

– Talousvaikutuksiltaan kyse on 112 miljoonasta eurosta, mikä on sangen iso summa.

Jäissä ollut T&K-verovähennys (tutkimus- ja kehittämistoiminta) olisi tulossa valmisteluun. Se on ollut pitkään jäissä.

– Tätä suurempi yllätys oli alueellisen opintolainahyvityksen kokeilun käynnistyminen. Hyvitystä suunnattaisiin harvaan asutuille seuduille.

Matkakuluvähennys ja jakeluvelvoitteen alentaminen haluttaisiin säilyttää budjetissa myös ensi vuonna.

Isoja hankkeita lakkaamassa

Kuntalinjaukset eivät valtioneuvoston suunnitelmissa ole muuttuneet kevään jälkeen, vaikka laskentatekijät todennäköisesti vielä tarkentuvat.

Punakallio muistuttaa, että hallituksen käynnistämistä tulevaisuusinvestointien rahoituksista monet ovat päättymässä vuodenvaihteessa.

Kymmeniä miljoonia euroja jää saamatta, kun esimerkiksi perusopetuksen, varhaiskasvatuksen ja lukiokoulutuksen useiden laatu- ja tasa-arvohankkeiden rahoitukset lakkaavat.

Punakallion mielestä kyseessä on jälleen hyvä esimerkki siitä, kuinka paljon julkisen sektorin palveluja pyöritetään määräaikaisilla avustuksilla. Niiden vaikutuksille ei ole tavoitteita eikä niillä ole jälkeenpäin seurantaa.

Ensi vuonna leikataan jälleen myös kuntien valtionosuuksia, kaikkiaan 43 miljoonalla eurolla. Syynä tähän on hallituksen sopima 100 miljoonan euron sopeutuspaketti.

Mihin nuo kunnan 43 miljoonan vähennykset kohdistuvat, selvinnee budjettiriihessä.

– Tärkeää sen sijaan on, että hallitus on sitoutunut maksamaan Ukrainan sotapakolaisista tulevat kustannukset.

Punakallio huomautti viime viikolla julkaistussa blogissaan, että parhaimmillaan kuntatalous pysyy valtion toimenpiteiden suhteen ensi vuonna lähellä neutraalia.

Heiluriliikettä voi tulla kuitenkin esimerkiksi sote-uudistuksen odotettua suuremmista muutoskustannuksista.

Kunnilla asukasta kohti lähes 3 500 euroa velkaa

Punakallio kokosi kesällä ilmestynyttä blogikirjoitustaan varten kuntatalouden tilan lukemia. Niistä selviää muun muassa, että viime vuonna kunnilla oli asukasta kohden velkaa keskimäärin 3 444 euroa ja kuntakonserneilla 7 624 euroa.

Arviointimenettelyn kriteerit toteutuivat taseeseen kertyneellä alijäämällä mitaten vuosina 2020–2021 neljällä kunnalla, jotka ovat Kyyjärvi, Konnevesi, Pertunmaa ja Rääkkylä. Kattamatonta alijäämää oli taseessaan Haapajärvellä.