Kunnat tuottavat itse vanhuspalvelut halvimmalla

– Tutkimuksen
mukaan hoito on itse asiassa julkisella puolella selkeästi halvempaa,
sillä siellä on vähemmän henkilöstöä. Meillä annetaan siis samantasoista
hoitoa eri hinnoilla, sanoo THL:n erikoistutkija Timo Sinervo.

Hoidon
laadussakaan ei havaittu suurta eroa yksityisen ja julkisen
palveluasumisen ja vanhainkodeissa ja terveyskeskuksissa asuvien
välillä. Tutkijat huomasivat kuitenkin, että kuntien vanhainkotien ja
terveyskeskusten vuodeosastoilla käytettiin enemmän lääkkeitä kuin
yritysten palveluissa.

Sinervon mukaan yksittäistä selittävää tekijää tälle ei löydetty.

– Aiemmista
tutkimuksista tiedetään kuitenkin, että työntekijöiden kokemalla
kiireellä on yhteys potilaille annettavien uni- ja rauhoittavien
lääkkeiden määrään. Julkisella puolella kiirettä lisää sekin, että
yksiköt ovat selvästi suurempia kuin yksityisellä.

Henkilöstövaje uhkaa hoitoa

Tutkijat
pelkäävät, että halvemmat vanhuspalvelut tuotetaan julkisen sektorin
työntekijöiden selkänahasta.

Kuormittavana työtään pitäviä on eniten
juuri kunnallisissa palvelutaloissa ja järjestöjen vanhainkodeissa,
joissa henkilöstöä on vähiten.

– Henkilöstöä on lisättävä, sillä
korkea kuormitus voi tulevaisuudessa lisätä sairauspoissaoloja ja
varhaista eläköitymistä. Jos näin pienellä henkilöstöllä jatketaan, se
tulee kyllä näkymään myös hoidon laadussa, Sinervo toteaa.

Henkilöstön
hyvinvointi on ajateltu perinteisesti palveluntuottajan asiaksi.
Tutkijoiden mukaan työhyvinvointi kuuluu kuitenkin mitä enemmissä määrin
palvelun tilaajalle.

– Se tulisikin pitää kriteerinä
kilpailutuksissa. Hyvinvoinnilla tiedetään olevan enemmän vaikutusta
hoidon laatuun kuin johtamisella tai työyhteisölla.

Tutkimuksessa oli
mukana 134 kunnallista ja yksityistä palvelutaloa. Näissä oli noin 1 500
työntekijää ja 3 000 asukasta. Aineistot kerättiin vuosina 2007–2008.

T)