Kunnilla vahva rooli Suomen 100-vuotisjuhlissa

Sadan päivän päästä käynnistyvä Suomen satavuotisjuhlavuosi on rantautumassa jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan. Kunnat ja maakunnat ovat kehittäneet aktiivisesti erilaista ohjelmaa ja tapahtumaa yhteisen Suomi 100-ohjelman alle.

Vuoden 2017 aikana järjestetään kymmeniä tuhansia yhteisiä hetkiä ja tilaisuuksia juhlavuoden nimissä. Suomalaisuutta juhlitaan myös vähintään 70 maassa ja viidellä mantereella.

-Juhlavuoden yhdessä-teema on koettu tärkeäksi ja innostavaksi. Pelkästään ohjelman valmisteluvaihe on yhdistänyt tekijöitä ja toimijoita yli rajojen ja synnyttänyt valtavasti uutta yhteistyötä. Vuoden tavoitteena on lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta yhteiskunnassamme, ja yhdessä tekeminen auttaa sen saavuttamisessa, juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen totesi tänään Helsingissä.

Pääpaino kulttuurissa

Valtakunnallista ohjelmatarjontaa tutkaillessa on helppo päätyä johtopäätökseen, että juhlavuosi on täpötäynnä erilaisia kulttuuritapahtumia. Koko kansan juhlaan mahtuu kuitenkin yhä lisää tapahtumia ja tempauksia elämän eri aloilta.

Kainuussa on tapahtumia juhlavuoden kunniaksi joka lähtöön. Tarjontaa ja tempauksia riittää läpi vuoden koko maakunnan alueella.

-Jokaisessa kunnassa tulee Kainuussa tapahtumia olemaan. Siellä on pieniä ilman rahaa arjessa tapahtuvia kohtaamisia ja isompia juhlallisia tilaisuuksia. Pääpaino on kulttuurissa, mutta muunkinlaisia tapahtumia löytyy. Yksi tempaus on Kajaanin Ammattioppilaitoksen ja lukion opiskelijoiden lupaus tehdä juhlavuoden aikana 100 hyvää tekoa, juhlavuotta Kainuussa koordinoiva Eeva Mäntymäki kertoo.

Kesällä Kainuun tunnetut kulttuuritapahtumat muodostavat yli kuukauden mittaisen katkeamattoman Kuulkaa korpeimme kuiskintaa -tapahtumaketjun, joka yhdistää Kuhmon kamarimusiikin, Kajaanin Runoviikon ja Musiikkijuhla Sommelon.

Monipuolinen Satakunta

Myös Satakunnassa kunnat ovat lähteneet aktiivisesti mukaan tapahtumien järjestämäiseen. Kokemäellä esimerkiksi juhlitaan joulukuussa itsenäisyyspäivää Eemi Nestor Setälän merkeissä. Syksyllä 1917 hän oli lyhyen aikaa Suomen pääministeriä vastaavana Senaatin talousosaston varapuheenjohtajana. Svinhufvudin senaatin jäsenenä hänen sanotaan suurelta osin kirjoittaneen Suomen itsenäisyysjulistuksen tekstin.

Satakunnan suunnalla tapahtumia riittää valtakunnan tason Suomi Areenasta ja Porin Jazzista aina pieniin kylien ja naapurustojen tilaisuuksiin.

-Tapahtumia on laidasta laitaan. On isoja pönötysjuhlia, mutta vastapainoksi pieniä naapurustojen tilaisuuksia, joissa syödään hyvin ja skoolataan yhdessä, Suomi 100-aluekoordinaattori Susanna Virkki kertoo.

Liikunnan riemua

Liikuntapuoltakaan ei ole täysin unohdettu Suomi 100-ohjelmaa rakennettaessa. Yksi suurimmista tapahtumista tulee olemaan Vaasassa 19-20. toukokuuta järjestettävä viestikarnevaalitapahtuma, jonne odotetaan noin 10 000 koululaista.

Suomen ruotsinkielisellä alueella viestikarnevaalit ovat suuria massoja keräävä koululaistapahtuma, jota on järjestetty vuodesta 1961 lähtien. Nyt tuota perinteistä tapahtumaa ollaan ryminällä tuomassa myös suomen kieltä haastavien keskuuteen.

-Vaasan tapahtuma on ensimmäinen valtakunnallinen suomenkielinen viestitapahtuma. Tänä vuonna meillä oli 10 alueellista tapahtumaa. Tänä vuonna Vaasassa ruotsinkielisten Stafettkarnevaleniin osallistui 8000 lasta ja nuorta, Suomenkielisen Kouluviestikarnevaalin Tukisäätiön toiminnanjohtaja Riitta Pääjärvi-Myllyaho toteaa.

Viestitapahtumaan pääsevät mukaan metrin mittaiset ekaluokkalaiset, kaksimetriset toisen asteen opiskelijat ja kaiken kokoiset nuoret siltä väliltä. Kuntien tiukka taloustilanne voi tuoda omat haasteensa Euroopan suurimmaksi koululiikuntatapahtumaksi pyrkivälle viestikarnevaalille.

-Kuntien tiukka taloustilanne tuo haasteensa. Toivottavasti kunnissa ymmärretään, että kansantalouden kannalta lasten ja nuorten liikkeelle saaminen on sama, kuin panisi rahaa pankkiin, Pääjärvi-Myllyaho toivoo.

Juttuun lisätty Satakunta- ja liikuntaosuudet 23.9. klo 14.00

 

Aiheesta valtioneuvoston sivuilla