Kuntalaisaloitteessa potentiaalia tehokkaaksi lähivaikuttamisen keinoksi
Suorat vaikuttamistavat mielletään yhä tärkeämmiksi kuntalaisten keskuudessa. Kuntalaisaloitteita tehdään aiempia vuosia enemmän, mutta aloite näyttää olevan edelleen varsin tuntematon vaikuttamistapa. Kuntalaisaloitteissa olisi potentiaalia tehokkaaksi lähivaikuttamisen keinoksi.
Vuodesta
2005 vuoteen 2011 aloitteiden kunnittainen keskimääräinen lukumäärä on
noussut seitsemästä kappaleesta yhdeksään, selviää Kuntaliiton
kyselyistä. Eniten kuntalaisaloitteita tehdään asukasmäärältään
suuremmissa kunnissa. Alle 2 000 asukkaan kunnissa aloitteita tehtiin
vuonna 2011 keskimäärin kaksi, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa
niitä tehtiin keskimäärin 71 aloitetta.
![]()
2005 vuoteen 2011 aloitteiden kunnittainen keskimääräinen lukumäärä on
noussut seitsemästä kappaleesta yhdeksään, selviää Kuntaliiton
kyselyistä. Eniten kuntalaisaloitteita tehdään asukasmäärältään
suuremmissa kunnissa. Alle 2 000 asukkaan kunnissa aloitteita tehtiin
vuonna 2011 keskimäärin kaksi, kun taas yli 100 000 asukkaan kunnissa
niitä tehtiin keskimäärin 71 aloitetta.
– Yleensä aloitteiden määrä
nousee valtuustokauden loppua kohden. Kuntakohtaiset erot ovat joka
tapauksessa suuret. Vuonna 2011 aktiivisimmat kuntalaiset olivat
Espoossa, jossa tehtiin kaikkiaan 187 kuntalaisaloitetta. Toisaalta alle
20 000 asukkaan kuntien joukossa on kuntia, joissa ei ole tehty vuoden
aikana yhtään kuntalaisaloitetta, Kuntaliiton tilastotutkija Sirkka-Liisa Piipponen toteaa.
(KL)
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Lue koko Kuntaliiton tiedote tästä
