Kuntalaisen verotaakka käy yhä raskaammaksi

Hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä
uskoo, että kunnallisvero voi pahimmillaan kivuta kolmosella alkaviin
lukuihin ensi vuosikymmenellä.

– Meillä on kymmeniä kuntia, jotka ovat
sopeuttaneet hyvin talouttaan, mutta asukasluku alenee ja ihmiset
ikääntyvät. Muuta keinoa ei ole kuin nostaa veroprosenttia, jos ei
sitten haluta velkaantua, Laesterä sanoo.

Laesterä on aiemmin tehnyt
hallitukselle kuntien tilanteesta taustaselvityksen kuntaremontin
pohjaksi. Ennusteen mukaan ainakin kolmannes kunnista joutuu suuriin
taloudellisiin vaikeuksiin vuonna 2020. Lähes sadalla kunnalla
tuloveroprosentti nousisi jo tuolloin yli 23:n. Erot uhkaavat kasvaa.

Kunnissa suuria eroja

Kuntalaisten
verotuksen tuntuvista eroista kertoo myös Veronmaksajain Keskusliiton
vertailu. Maakuntien keskuskaupungeista tiukimmin asukkaitaan verottavat
Kajaani ja Kouvola, kun vertaillaan kunnallis-, kirkollis- ja
kiinteistöveroja. Kevein verotaakka on Helsingissä ja Turussa.

Esimerkiksi Kajaanissa keskituloinen palkansaajaperhe maksaa yli 1 400 euroa enemmän kuin Helsingissä.

Kunnat
keräävät kunnallisveroa ansiotuloista sekä kiinteistöveroa
rakennuksista ja maasta. Verorahaa kiertää kunnille myös
valtionosuuksina, joilla tasataan esimerkiksi asukasrakenteesta johtuvia
eroja.

Kuntien eroja selittää etupäässä kunnallisveroprosentti,
sillä sitä palkansaajalle kertyy maksettavaksi eniten. Prosentit ovat
olleet nousussa jo pitkään.

Koko ei määrää

Tänä
vuonna kunnallisveroa kiristi 90 kuntaa. Korkeimmillaan se kipusi 21,75
prosenttiin, kun Kitee ja Siikalatva korottivat veroprosenttejaan.
Manner-Suomen matalin kunnallisveroprosentti (16,5) on Kauniaisissa.
Alhaisin prosentti on kahdessa Ahvenanmaan kunnassa (16,25).

– Myös
pienissä kunnissa verotaakka voi olla pieni, mutta palvelut toimivat
tehokkaasti, uskoo Veronmaksajien ekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Kuntien
suurin menoerä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, joihin kuluu noin
puolet menoista. Noin viidesosan vie opetus- ja kulttuuritoimi.

–Isot
asiat, jotka täytyy tehdä, liittyvät palvelurakenteeseen. Kunnille ei
voida enää antaa niin paljon tehtäviä kuin tähän asti on annettu,
Laesterä sanoo.

(KL / STT / Jaana Vaahtio)