– Valtion esittämä 72 miljoonan euron valtionosuus on riittämätön jo niihinkin subjektiivisiin oikeuksiin, joita vanhuspalvelulain luonnoksessa nyt esitetään. Henkilöstömitoitus lisäisi lain kustannusvaikutuksia entisestään. Jos valtio ei korvaa lain muutoksesta aiheutuvia kustannuksia täysimääräisesti, laajeneviin vanhuspalveluihin käytettävät resurssit ovat pois muista kuntien lakisääteisistä tehtävistä, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Syksyllä Lapin yliopistossa julkaistun väitöskirjan mukaan vanhusten tyytyväisyys hoitoon ei riippunut henkilöstön määrästä.  Tutkimuksen mukaan kyse on pikemminkin hoivatyön ja palveluiden johtamisen asenteista ja käytännöistä, eli siitä miten voimavarat on kohdennettu asiakkaiden parhaaksi.

Valtio on leikkaamassa ensi vuonna 631 miljoonaa euroa kuntien peruspalvelujen valtionosuuksia. Samalla vanhuspalvelujen kustannukset nousevat huomattavasti vanhusten määrän kasvaessa. Lisäksi työvoiman saatavuus heikkenee eläkkeelle siirtyvän henkilöstön ja työmarkkinoille tulevien pienten ikäluokkien myötä.

– Kaavamaiset mitoitukset jäykistävät palvelua, sillä paikalliset olosuhteet ja hoitopaikkojen tekninen taso vaihtelevat, Kietäväinen muistuttaa.

Ikäihmisten palveluille on suositus henkilöstön vähimmäismitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa. Suositus tunnetaan kunnissa ja otetaan huomioon palvelujen järjestämisessä.  Koko maan tasolla vähimmäismitoitukset ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä täyttyvät. Yksittäisissä yksiköissä mitoitukset eivät aina täyty esimerkiksi henkilöstön saatavuuden vuoksi. 

– Ikääntymispolitiikan tavoitteena on tukea vanhusten asumista kotona mahdollisimman pitkään. Rajallisia voimavaroja ei voida suunnata yksin ympärivuorokautiseen hoitoon. Henkilöstöä tarvitaan myös kotihoitoon ja muihin kotona asumista tukeviin palveluihin, korostaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Eevaliisa Virnes.

Kuntaliiton mielestä suositukset henkilöstön mitoituksesta ympärivuorokautisessa hoidossa ovat riittävät. Niiden rinnalle on kehitettävä työvälineitä, joiden avulla arvioidaan kotihoidon henkilöstön riittävyyttä ja tarvetta kunnissa.

Lakiluonnoksessa ei ole arvioitu kustannuksia

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime keväänä luonnoksen vanhuspalvelulaiksi. Luonnoksessa esitetään 75 vuotta täyttäneille subjektiivisia oikeuksia palvelu- ja hoitosuunnitelmassa kirjattuun hoivaan esimerkiksi kotipalveluissa, palveluasumisessa ja laitoshoidossa. Luonnos ei sisällä henkilöstömitoituksia. Lakiluonnoksessa ei ole lainkaan arvioitu ehdotusten kustannusvaikutuksia.

Kuntaliiton selvityksen mukaan 75 vuotta täyttäneiden vanhuspalvelujen kustannukset ovat vuonna 2011 noin 3,2 miljardia euroa ja 80 vuotta täyttäneiden kustannukset noin 2,5 miljardia euroa. Subjektiiviset oikeudet palveluihin lisäisivät kustannuksia merkittävästi. 

Kuntaliitto edellyttää, että vanhuspalvelulain valmistelussa ehdotusten kustannusvaikutukset arvioidaan realistisesti ja otetaan huomioon jatkovalmistelussa. Jos laki kaikesta huolimatta säädetään, tulee valtion vastata täysimääräisesti sen kustannuksista.

– Jos kuntien tehtäviä lisätään tai laajennetaan, valtion tulee osoittaa niihin kunnille riittävät voimavarat, erityisesti nykyisessä tilanteessa, jossa valtionosuuksia leikataan merkittävästi ja kuntatalous heikkenee. Tehtäviä pitäisi nyt vähentää, jotta kunnat selviäisivät velvoitteistaan. Kuntien tehtävät tulee mitoittaa yhteiskunnassa käytettävissä olevien voimavarojen mukaisesti, sanoo varatoimitusjohtaja Kietäväinen.

(KL)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*