Kuntaliitto vaatii julkiselle sektorille omia tietosuojasäännöksiä

Kuntaliitto on huolissaan EU:ssa meneillään olevan tietosuojalainsäädännön uudistuksen vaikutuksista kuntien työmääriin sekä kustannuksiin, jotka saavutettaviin hyötyihin nähden voivat nousta veronmaksajalle turhan kalliiksi.

 

Uudistus merkitsisi, että kuntiin sovellettaisiin samaa asetusta kuin suuriin yksityisillä markkinoilla toimiviin kaupallisiin jätteihin, kuten esimerkiksi Googleen ja Facebookiin.

 

– Niiden toimintaympäristö on todellisuudessa aivan erilainen, Kuntaliiton Brysselin-toimiston johtaja Henrik Rainio sanoo.

 

Kuntaliitto vaatii, että julkisen sektorin tietosuojasäännökset eroavat yksityisen puolen sääntelystä. Jos kuitenkin päädytään samoihin sääntöihin kaikille, tulee kuntien ja muun julkisen sektorin toimintaympäristö ja nykyinen sääntely ottaa huomioon

 

Rainio sanoo, että Euroopan kuntasektori vastustaa esitettyjä uudistuksia. Kuntien näkemys ilmenee eurooppalaisten kuntaliittojen kattojärjestö CEMRin kannanotossa.

 

– Komission ehdottama uudistus lisäisi kuntien tehtäviä ja velvollisuuksia. Se kasvattaisi työn ja kustannusten määrää kunnille, Rainio sanoo.

 

 

Uudistukseen on liitetty muun muassa velvollisuus käyttää sisäisiä tai ulkoisia tarkastajia oman rekisteritoiminnan laadun varmistamiseksi.

 

Siinä edellytetään myös tietoturvallisuuteen liittyvän riskiarvioinnin teettäminen sekä ennakkohyväksynnän saaminen valvontaviranomaiselta jokaisen rekisterin osalta.

 

Uudistuksessa esitetään, että rekisterinpitäjän on aina nimitettävä tietosuojavastaava, mikäli viranomainen tai julkishallinnon toimielin tekee tietojenkäsittelyä.  Esityksessä annetaan hyvin yksityiskohtaiset ohjeet nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista.

 

Kuntaliiton lakimies Ida Staffans toivoo, että jäsenvaltioille jätettäisiin enemmän liikkumavaraa tietosuojan kehittämiseen tähtäävien päätösten tekemiseen. Hän muistuttaa, että Suomessa sosiaali- ja terveyssektorilla on jo tietosuojavastaavat. Jos uusia tietosuojavastaavia joudutaan nimittämään monille muillekin sektoreille, kustannukset luonnollisesti nousisivat.

 

– Näin kävisi etenkin, jos ei annettaisi mahdollisuutta yhteistyöhön tai yhteisen tietosuojavastaavan nimittämiseen.

 

Staffans muistuttaa, että Suomessa henkilötietoja jo suojellaan vahvasti kansallisella lainsäädännöllä.