Kuntaremontti voi nostattaa isot riidat henkilöstön asemasta
Kiistely kuntaliitoksista on jättänyt vähemmälle huomiolle sen, mitä kuntien henkilöstölle tapahtuu. Heidän asemansa voi huonontua.
Toisaalta epäillään, että viiden vuoden irtisanomissuojan vuoksi liitoksilla tavoiteltavat säästöt saattavat jäädä toteutumatta.
Syksyn kunnallisvaaleissa joudutaan ottamaan huomioon myös yli 430 000 palkansaajan asema.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Politiikassa kättä väännetään perinteisesti siitä, tuleeko julkisia palveluja yksityistää. Sitä vaativat ovat arvostelleet myös aiempien hallitusten sopimaa kuntatekijöiden viiden vuoden irtisanomissuojaa. Kuntaliitoksissa heidän työpaikkansa säilyvät, eikä säästöjä sitä kautta saada aikaan.
Kun yksityisellä sektorilla irtisanominen on Suomessa suhteellisen helppoa, kuntaväen katsotaan olevan kohtuuttoman hyvässä asemassa muihin verrattuna.
Riita saadaan aikaan palkansaajapuolellakin
Linja-eroja löytyy myös palkansaajapuolten välillä. Korkeasti koulutettuja edustava Akava on näkemyksissään lähempänä työnantajia.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.) katsoo, että myös yritysten roolia tulisi voida hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Näkökulmana on osaamisen korostaminen.
– Kuntien pitäisi antaa mahdollisuus panostaa koulutettuun henkilöstöön.
Fjäder asettaa kyseenalaiseksi sen, että yhtä sektoria suojellaan näin hyvin. Hän kuitenkin korostaa, että tavoitteena tulee olla vain toimintatapojen modernisointi.
– Yhdellä eurolla tulee saada enemmän aikaiseksi.
Kuntasektorin suurin ammattiliitto, SAK:lainen julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on eri linjoilla. Puheenjohtaja Jarkko Eloranta (sd.) pitää selvänä, että irtisanomissuojaa ei voida ryhtyä muuttamaan.
– Puolueet ovat kannanotoissaan asettuneet tukemaan nykyistä käytäntöä.
Eloranta arvioi, että kuntatyöntekijöiden määrä pysyy entisellään. Syynä on paljolti se, että sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve lisääntyy. Sen vuoksi myös yksityisen sektorin osuus kasvaa. Palveluja käyttävät varakkaammat eläkeläiset.
Elorannan mukaan palvelujen pirstominen aiheuttaa ongelmia. Nyt yksityistämiset kohdistuvat teknisille aloille sekä kiinteistö- ja ruokapalveluihin.
Ongelmana JHL:n mielestä on työntekijöiden palkkojen ja muiden etujen heikentyminen. "Työehtokeinottelun" välineinä ovat esimerkiksi vuokratyö ja töiden siirtäminen itsensä työllistäville työntekijöille.
Kuntatyönantajat: Kukin kunta ratkaisee itse
Kunta-alan
työmarkkinajohtaja Markku Jalonen pitää selvänä, että palveluja
tuottavan henkilöstön edut eivät voi kovin suuresti erota toisistaan
vain sen perusteella, ovatko työntekijät yksityisellä vai julkisella
sektorilla.
– Irtisanomissuoja jarruttaa rakenteiden ja palvelujen uudistamista ja siitä seuraa lisäkustannuksia.
Jalonen
korostaa, että Kuntatyönantajilla ei ole kantaa julkisen ja yksityisen
sektorin suhteeseen. Ainoa kriteeri on se, miten hyvin palvelut saadaan
tuotettua.
Asia on täysin kunkin kunnan itse päätettävissä.
Kuntatyönantajalla
ei ole jyrkkiä kantoja siihen, miten kuntaliitoksia tulisi toteuttaa.
Se pitää kuitenkin hyvänä sitä, että yksiköiden koko kasvaa.
Kuntaväen irtisanominen on hankalaa
Edellisten
hallitusten vetämän Paras-hankkeen keskeinen elementti oli kuntien
henkilöstölle myönnetty viiden vuoden irtisanomissuoja
organisaatiomuutoksissa.
Laki on voimassa tämän vuoden loppuun asti. Sen jälkeen on tulossa uutta lainsäädäntöä, jossa asiaa voidaan pohtia uudelleen.
Nykyisen hallituksen ohjelmassa se muotoiltiin niin, että nykylainsäädäntö pysyy entisellään.
(KL / STT / Timo Sipilä)
