Selvitys: Kunnalla on väliä asunnonomistajan kukkaron kannalta – suurin kustannusnousu on tänä vuonna Vihdissä

Kiinteistöliiton indeksitaloselvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet tänä vuonna edelleen voimakkaasti. Kiinteistökustannukset vaihtelevat eri puolilla Suomea.

Kustannuksiin vaikuttavat muun muassa sähköenergiaan ja kiinteistöveroon liittyvät maksut.

Kuntakohtaiset kustannukset muuttuivat jälkeen kerran vuoden aikana.

Selvityksessä oli edellisvuosien tapaan mukana 59 kaupunkia ja kuntaa, joissa vertailtavat kiinteistökustannukset nousivat 53 kunnassa.

Raisiossa ja Hyvinkäällä vertailukustannukset laskivat noin kolme prosenttia, Kiinteistöliitto tiedottaa.

 

Vertailun perusteella löytyy kourallinen kaupunkeja, joissa kustannukset joko lievästi laskivat tai nousivat vain korkeintaan prosentin verran. Suurin kustannusnousu on tänä vuonna Vihdissä, noin 17 prosenttia, ja sähköenergian pois laskien jopa noin 19 prosenttia. 

Kaikkien vertailukuntien korkeimmat kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna Helsingissä, Järvenpäässä ja Vihdissä.

Helsingin vertailukustannukset nousivat jo 4,33:een euroon neliöltä kuukaudessa. Järvenpäässä ja Vihdissä oltiin 4,10 euron lukemissa.

Kustannuserot kasvavat

Kaikkien 59 vertaillun kaupungin keskiarvo on tänä vuonna 3,38 euroa neliötä kohti kuukaudessa, mikä tarkoittaa neliökohtaista nousua edellisvuodesta 15 senttiä. 

Edullisessa päässä ovat Kempele, Mustasaari, Kokkola ja Rauma. Kempeleessä indeksitalokustannusten summa on tänä vuonna 2,77 euroa neliöltä kuukaudessa. Mustasaaressa ja Kokkolassa vertailulukema on 2,80, ja Raumalla 2,81. 

Kuntien väliset kustannuserot ovat entisestään kasvaneet kalleimman ja halvimman välillä. Kalleimmassa päässä Helsingissä kuntakohtaisiin kiinteistökuluihin menee 90-neliöisessä perheasunnossa jo noin 4 680 euroa vuodessa, kun taas Kempeleessä riittää noin 2 990 euroa.

Nousseiden kustannusten myötä Helsingissä perheasunnossa asuvalle tulee vuodessa lisää maksettavaa yli noin 400 euroa edellisvuoteen verrattuna.

Kiinteistöliitto tiedottaa lisäksi, että edellisvuonna nousua oli noin 350 euroa. 

Oulu poikkeaa joukosta

Kymmenen suurimman kaupungin keskimääräinen kustannusnousu oli 4,7 prosenttia edellisvuodesta (2,6 prosenttia vuonna 2023). Suurimmat kustannusnousut toteutuivat Helsingissä, Porissa ja Kuopiossa. 

Turussa vertailukustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla (-0,2 prosenttia). Tampereen, Lahden ja Jyväskylän kustannusnousu oli noin kaksi prosenttia kussakin.

Helsingissä kustannusnousu on jatkunut tänäkin vuonna ripeästi. Kasvua on tullut tänä vuonna erityisesti tontin kiinteistöveroon, kaukolämpöön ja vesikustannukseen.

Helsingin vertailukustannukset neliötä kohden kuukaudessa nousivat viime vuoden 3,96 eurosta 4,33 euroon. 

Suurimmista kaupungeista edullisimmat kustannuslukemat ovat kustannusnousuista huolimatta edelleen Oulussa, Porissa ja Vantaalla. Oulussa kustannukset neliötä kohden ovat kuukaudessa 3,02 euroa. Porissa lukema on 3,13 ja Vantaalla 3,19 euroa.

Kaikkien vertailussa mukana olevien 59 kunnan keskiarvo nousi edellisvuoden 3,23 eurosta 3,38 euroon. 

Näistä tekijöistä lasku koostuu

Kiinteistöliiton vertailussa kustannukset ovat nousseet keskimäärin 4,4 prosenttia edellisvuodesta.

Sähkön vertailukustannus laski vuonna 2024 edelleen runsaat 12 prosenttia. Kustannuksen lasku on sähköenergian 22 prosentin halpenemisen ansiota.

Nousua on ollut ollut kaikissa muissa mitatuissa kustannuserissä paitsi sähkön energiahinnassa.

Nousu ilman sähköenergiaa oli 6,2 prosenttia (vuonna 2023: 7,1 prosenttia).

Tontin keskimääräinen kiinteistövero nousi 12,3 prosenttia, kaukolämmön kustannus keskimäärin seitsemän prosenttia, jätehuollon 6,1 ja veden 5,5 prosenttia.

Jätehuollon kustannukset nousivat tänäkin vuonna reippaasti. Vertailukustannukset nousivat keskimäärin 6,1 prosenttia, viimevuotisen 5,9 prosentin jälkeen.

Keskimääräinen vesikustannusten nousu nousi tänä vuonna 5,5 prosenttiin, kun vuosi sitten lukema oli 4,2 prosenttia. Kovimmat nousut osuivat nyt Jämsään, Heinolaan ja Lempäälään, joissa kaikissa oltiin reilusti yli 10 prosentin nousussa.

Lisäksi 17 kaupungissa vesikustannus nousi 8-11 prosenttia. Raisio oli vesikustannusten poikkeustapaus, sillä siellä vertailulukema laski peräti kahdeksan prosenttia edellisvuodesta. 

Kaukolämmön keskikustannus nousi vertailussa seitsemän prosenttia viime vuodesta, ja valtaosassa kaupunkeja kaukolämpö selvästi kallistui.

Tontin kiinteistövero nousi tänä vuonna Indeksitalo-kunnissa keskimäärin 12,3 prosenttia. Rakennuksen kiinteistöverossa keskimääräinen nousu oli 3,1 prosenttia.

Rakennuksen kiinteistöveron verotusarvoihin tuli valtionvarainministeriön asetuksen perusteella lisäystä jokaiseen rakennukseen 2,1 prosenttia.

Tontin kiinteistöveroprosentteihin tuli noin 40 prosentin alarajan korotus, mikä tarkoitti tarkasteltuihin kuntiin suurimpaan osaan pakotettua korotusta. Tontin kiinteistöveron kohdalla Riihimäki on ainut indeksitalo-kunta, jossa kiinteistöverorasitus pieneni tänä vuonna, 10,3 prosenttia edellisvuodesta.

Riihimäki leikkasi yleistä maapohjan kiinteistöveroprosenttiaan 1,45 prosentista 1,30 prosenttiin, uudelle alarajalle.  

Kiinteistöliitto on verrannut vuodesta 2001 syksyisin vakiomuotoisen tyyppitalon niin sanotun indeksitalon kiinteistöveroja ja muita kuntakohtaisesti määrittyviä kustannuksia maamme suurimmissa kaupungeissa käyttäen voimassa olleita maksuperusteita ja hintoja.

Indeksitalo on 10 000 kuutiometrin asuinkerrostalo, joka sijaitsee kaupunkikeskustan ruutukaava-alueella omalla tontilla ja jossa on 40 asuntoa.

Talon energian ja veden kulutukset ovat keskimääräisiä, samoin jäteastioiden määrät ja tyhjennysvälit.

Vertailukaupungeissa asuu hieman runsaat neljä miljoonaa henkeä, liiton tiedotteessa kerrotaan.

Grafiikat ja taulukot: Tietomuotoilutoimisto KRUT, krut.fi