Kuntatalousvuosi 2022 vahva vain paperilla – taustalla poikkeustekijät
Kuntakentän taloudellinen eriytyminen kiihtyi viime vuonna. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin 90 kunnassa. Kuva: Pixabay
Kuntatalous on viime vuoden jäljiltä juuri ja juuri tasapainossa, osoittaa Kuntaliiton juuri valmistunut vuoden 2022 ennakollinen tilinpäätösanalyysi.
Kuntien ja kuntayhtymien tilikauden tulos heikkeni hieman suhteessa aikaisempiin kahteen vuoteen, mutta säilyi yhä vahvalla tasolla. Tulos nousi 1,3 miljardiin euroon hyvien verotulojen ja poikkeuserien vuoksi. Tilikauden tulosta ei kuitenkaan yksistään voi käyttää kuntatalouden tasapainon mittarina.
–Vuoteen 2022 osuu paljon kertaluonteisia tulosta parantavia tekijöitä. Kuntien myyntivoitot olivat poikkeuksellisen suuria, lähes 900 miljoonaa euroa, sillä monessa kunnassa myytiin sote-kiinteistöjä. Suuren huolen aiheuttaa menojen voimakas kasvu, toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoo.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntatalouden kulut kasvoivat vanhojen kuntien viimeisenä vuonna 2022 vauhdilla, viidellä prosentilla. Kulukehitys todennäköisesti kasvaa vielä ennakkoarvioista, sillä luvut eivät vielä sisällä kaikkia sote-kuntayhtymien laskutuksia. Myös korona aiheutti viime vuonna yhä kustannuksia, mutta kunnat saivat niihin kompensaatioita.
–Kaikki Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset eivät välittyneet kuntatalouteen voimallisesti vielä 2022. Energiakustannukset nousivat kahdeksan prosenttia, mutta nousupainetta jää vielä kuluvalle vuodelle. Yleinen korkotason nousu ei näy vielä kuntien korkokuluissa kuntien korkean suojausasteen vuoksi, pääekonomisti Minna Punakallio kertoo.
Tilinpäätöksissä näkyy ripeä talouskasvu ja vuotta vauhdittanut odotettua vahvempi työllisyyskehitys. Nämä näkyivät kuntien taloudessa kasvaneina verotuottoina. Yhteisöveron tuotto kasvoi viime vuonna peräti seitsemän prosenttia, kunnallisvero viisi prosenttia ja kiinteistöverokin yli kuusi prosenttia.
–Kuntakentän taloudellinen eriytyminen kiihtyi viime vuonna. Tilikauden tulos oli negatiivinen noin 90 kunnassa. Vuosikatteet pysyivät yli 100 000 asukkaan kaupungeissa lähes ennallaan mutta heikkenivät pienemmissä kunnissa. Taloudellinen tulos taottiin Etelä-Suomessa, kun taas Itä-Suomessa tulokset heikentyivät, varatoimitusjohtaja Timo Reina korostaa.
Lisää tilinpäätösennusteiden taustoista Kuntalehden videohaastattteluissa
Katso Minna Karhusen haastattelu:
Katso Mikko Mehtosen haastattelu:
