Kuntatyönantajat: Sote-alan työvelvoite ei saisi rajoittaa luonnollisia työskentelyalueita
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työvelvoitteessa olisi Kuntatyönantajien mukaan huomioitava maakuntarajat ylittävä yhteistyö sote-toimijoiden välillä. Kuva: Pekka Moliis
Valmiuslain nojalla annettu soveltamisasetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työvelvoitteesta on uudestaan eduskunnan käsittelyssä tällä viikolla.
Asetus on osa hallituksen viime viikolla esittämää valmiuslakia, mutta se ei vielä viime viikolla saanut perustuslakivaliokunnalta täyttä hyväksyntää. Valiokunnassa huolta herättivät työvelvollisen oikeuksien suojaaminen sekä soveltamisasetuksen valtakunnallisuus.
Kuntatyönantajien (KT) neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kankaan mukaan annetussa soveltamisasetuksessa olisi tärkeää huomioida, että sote-alalla ajattelu ja yhteistyö on usein kohdentunut laajalle alueelle.
– Meille olisi kaikkein tärkeintä, että ei rajoitettaisi palkansaajien luonnollisia työskentelyalueita ja yhteistyömuotoja, joista osa on jopa maakuntarajat ylittävää. Jos miettii, miten kuntakenttä nykypäivänä toimii, työ ei tapahdu vain yhden työnantajan sisällä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Työvelvoiteasetus mahdollistaisi sote-alan työntekijöiden työajan pidentämisen, lepoaikojen lyhentämisen, sekä lomien peruuttamisen tämän hetkisistä työaika- ja vuosilomalaeista poiketen. Työvelvoitteita voitaisiin soveltaa koko valtakunnan alueella, eli työntekijät voisivat saada työkomennuksen myös muualta, kuin oman kuntansa sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Määräys työvelvoitteesta voidaan valmiuslain 95. pykälän mukaan antaa korkeintaan kahdeksi viikoksi kerrallaan. Määräys voidaan uusia kerran. Nybondas-Kangas epäilee, että kuukausi ei riitä kattamaan koronaviruksen aiheuttamaa rasitusta suomalaiselle terveydenhuollolle.
– Pandemia tuskin on vielä edes huipussaan kuukaudessa. Olisi tärkeää, että soveltamisaikaa jatketaan.
Yksityinen työvoima hyödyksi, suojavarustus tärkeintä
Hallituksen linjausten mukaan julkisen terveydenhuollon kapasiteettiä voidaan tarvittaessa kasvattaa hyödyntämällä yksityisten yritysten työvoimaa. Nybondas-Kankaan mukaan linjaus on hyödyllinen riittävien henkilöresurssien varmistamiseksi.
– Kaikki vaihtoehdot ovat tärkeitä, jos terveydenhuollon omaa hoitohenkilökuntaa joutuu karanteeniin tai sairastuu, kuten nyt jo on käynytkin.
Valmiuslain 95. pykälän mukaisesti poikkeusoloissa jokainen alle 68-vuotias ammatillista koulutusta saanut tai terveydenhuollon alalla toimiva henkilö on velvollinen tekemään välttämätöntä työtä terveydenhuollossa. Työvelvoite koskisi Suomessa yli 250 000 sosiaali- ja terveysalan työntekijää.
Nybondas-Kangas huomauttaa, että kelpoisuuslainsäädäntö on tällä hetkellä säilymässä entisellään poikkeustilasta huolimatta. Tämä voi rajoittaa jonkin verran esimerkiksi opiskelijoiden osallistumista työhön.
Koronaviruksen keskellä on huolehdittava myös hoitohenkilökunnan terveydestä. Kuntatyönantajien ja Kuntaliiton yhteinen huoli on Nybondas-Kankaan mukaan hoitohenkilökunnan puutteellinen suojavarustus työpaikalla.
– Suojavarusteiden ja maskien riittävyys on aivan avaintekijä siinä, paljonko henkilökuntaa tarvitsee kutsua työvelvoitteella töihin. Sairastumiset siksi, että varustus ei ole kunnossa ovat jotain, mitä aivan viimeiseksi tarvitsemme tähän tilanteeseen.
Olen lähihoitaja ja en ole enää menossa ikinä niihin hommiin töihin. Ei kiitos. Minua ei saa millään uhalla hoitotyöhön. Riistopalkalla tekevät muut ja lomarahoista otettiin, palkan piti nousta, mutta ei noussut, vaikka niin puhuttiin. Nyt olisi hyvä lakkoilla hoitajilla ja pistää kova kovaa vasten! Menisin vaikka vankilaan mieluummin kuin hoitajaksi enöö… Liian tyhmiä naiset/hoitajat siihen, että parantaisivat asemaansa, köyhiä työssäkäyviä ( voi sanoa, että tekevät kallista harrastusta, saamatta elämiseen riittävää tuloa) …