Kuntauudistusseminaari veti väkeä
Tilaisuudessa kuntajohtajilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä kuntauudistusta valmistelevien ministeriöiden asiantuntijoille. Heiltä tiukattiin muun muassa sitä, mitä taloudellista hyötyä kuntaliitoksilla saavutetaan, mitä käy yhteistoiminta-alueille ja miksi lääkärit saavat häärätä sekä yksityisellä että julkisella puolella.
Tentattavana ollut sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kari Välimäki muistutti, että kunta- ja palvelurakenneuudistus ei ratkaise kaikkea vaan tarvitaan esimerkiksi koulutukseen liittyviä uudistuksia.
– Kysymys lääkäreiden erilaisista mahdollisuuksista ei ole ollut pois agendalta koskaan sinä aikana, kun olen ollut ministeriössä. Asiaa käydään aina läpi, Välimäki sanoi.
Hän totesi, että nykyinen terveydenhuoltojärjestelmä on monen syyn takia eriarvoistava mutta muistutti, että virkamiesten tehtävänä on vain valmistella asioita; poliittisesta päätöksenteosta on kiinni, mihin asioihin puututaan.
– Kun helmikuussa tulee kuntiin selvitys ja kun hallitus linjaa keväällä rakennelain säätämistä ja kunta- ja palvelurakenteen etenemistä, nyt ei kannata ryhtyä perustamaan tai toimeenpanemaan yhteistoiminta-alueita vaan odottaa selvitystä ja ottaa siihen kantaa, sanoi puolestaan kuntauudistusta valmistelevan valtiovarainministeriön rakennetyöryhmän puheenjohtaja Päivi Laajala.
Kuntalehden haastattelemat kuntajohtajat arvioivat, ettei tilaisuus tarjonnut kovin paljon uutta tietoa. Lemin kunnanjohtaja Simo Luukkanen ja Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen olisivat toivoneet jo uusia kuntakarttoja, jotta olisi ollut jotain konkreettista keskusteltavaa.
– Kun 225 kuntajohtajaa kokoontuu tänne, niin olisimme odottaneet vähän enemmän. Anti oli aika kevyt kaiken kaikkiaan, Luukkanen arvioi.
– Käsittämätön ajatus oli, että valtuustojen pitäisi antaa huhtikuun alussa lausunto. Aikataululla ei ole mitään realismia. Ei kai voi ajatella, että me vain ruksaamme "ei" tai "kyllä", Laukkanen puolestaan sanoi.
Kuntauudistuskeskustelussa jää Laukkasen mukaan aina sanomatta se, mistä tuottavuusetu haetaan.
– Kysymys on siitä, että palvelut siirretään keskuksiin ja kirkonkylät ajetaan alas. Ihmisten arki huononee maaseutukunnissa ja omakotitalon arvo laskee, kun lähipalvelut huononevat.
(KL)
