Esimerkiksi kokoomuksella on Helsingissä noin kolminkertainen määrä tarjokkaita kuntavaaliehdokkaiksi ja SDP:lläkin lähes tuplamäärä.

Sama ilmiö toistuu kaikissa suurimmissa kaupungeissa, mutta keskikokoisissa kaupungeissa on jo vaikeampaa saada listoja täyteen pienistä maaseutukunnista puhumattakaan.

–Pienissä kunnissa ehdokasasettelu on aina ollut hankalaa. Kynnys lähteä mukaan on paljon korkeampi, kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen kertoo.

Perussuomalaiset joka kuntaan

Puolueiden valmistautuminen lokakuun lopun kuntavaaleihin on jo hyvässä vauhdissa.

Vaikka kuntien määrä on pudonnut vuoden 2008 vaaleista, Tujunen arvioi, että kokoomus asettaa ehdolle suunnilleen saman määrän ehdokkaita kuin neljä vuotta sitten eli noin 7 600.

SDP:n ehdokasmäärä sen sijaan supistuu hiukan. Järjestöpäällikkö Ari Näätsaaren mukaan puolueen tavoitteena on asettaa noin 7 500 ehdokasta, kun neljä vuotta sitten ehdokkaita oli 7 700.

Keskustassa ei ole asetettu määrällistä tavoitetta kuntavaaliehdokkaille. Puoluesihteeri Timo Laaninen laskee, että kasassa on parituhatta nimeä, joten matkaa vuoden 2008 vaalien vajaaseen kymmeneentuhanteen ehdokkaaseen on vielä.

Perussuomalaiset asettivat neljä vuotta sitten ehdolle reilut 1 800 ehdokasta, mutta nyt ehdokasmäärä on puoluesihteeri Ossi Sandvikin mukaan kasvamassa tuntuvasti.

–Tavoitteena on asettaa ehdokkaita jokaiseen Manner-Suomen kuntaan, ainakin jokaiseen suomenkieliseen, Sandvik kertoo. Vuonna 2008 noin kolmasosa kunnista jäi vaille perussuomalaisten ehdokkaita.

Värikäs jäsenkaarti on viime aikoina aiheuttanut päänvaivaa perussuomalaisten johdolle. Sandvikin mukaan kuntavaalien ehdokasasettelussa kiinnitetään erityishuomiota ehdokkaiden taustoihin.

Sandvikin mukaan ehdokkailta on syytä vaatia "keskimääräistä parempaa kansalaiskuntoisuutta".

–Tässä ei pidä ehdoin tahdoin tuijottaa vain ehdokkaiden määrää. Ehdokkaiden laatu on ratkaisevampaa kuin määrä.

Vihreille lisää ehdokkaita

Vihreät ovat asettaneet puoluesihteeri Panu Laturin mukaan tavoitteeksi 2 650 ehdokasta eli vajaa 500 ehdokkaan lisäyksen neljän vuoden takaiseen. Laturi pitää sitä huomattavana parannuksena, kun kuntien määräkin on supistunut.

Vihreät ovat saamassa lisäehdokkaita etenkin keskisuurissa kaupungeissa. Suurissa kaupungeissa vihreät saavat kokoon täydet listat. Ongelmallisimpia alueita ovat vihreillekin Pohjois- ja Itä-Suomen pienet kunnat.

–Presidentinvaalien kautta tuli uusia ihmisiä moniin sellaisiinkin paikkoihin, joissa meillä ei ole ollut ehdokkaita ja muihin paikkoihin uusia nimiä, Laturi sanoo.

Vasemmistoliitossa ehdokasasettelu on puoluesihteeri Sirpa Puhakan mukaan hyvässä vauhdissa, mutta työ onkin aloitettu jo viime syksynä. Tukea ehdokkaiden hankintaan saatiin presidentinvaalikampanjasta.

–Uusi piirre on, että ihmisiltä itseltään tulee yhteydenottoja. Toisaalla on se puoli, että monet pelkäävät kuntatalouden vaikeuksia ja kuntauudistusta, Puhakka sanoo.

Erittäin iso haaste on Puhakan mukana saada naiset, varsinkin perheelliset uskaltautumaan ehdolle. Moni ei muista, että kunnan pitäisi järjestää lasten hoito valtuuston kokouksien ajaksi.

Kuntavaalit 2012

–kuntavaalit järjestetään sunnuntaina 28. lokakuuta
–ennakkoon äänestetään kotimaassa 17.–23. ja ulkomailla 17.–20. lokakuuta
–vaalit järjestetään Manner-Suomessa 310 kunnassa, sillä neljällä seudulla toteutetaan vuoden 2013 alusta kuntaliitos, ja vaalit järjestetään uutta kuntajakoa noudattaen
–edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2008 ehdokkaita oli 38509, joista valtuustoihin valittiin 10412
–lokakuussa valittavien valtuutettujen määrä määräytyy sen mukaan, mikä on kunnan asukasluku toukokuun lopussa
–uudet valtuustot aloittavat toimintansa vuoden 2013 alusta ja niiden kausi kestää neljä vuotta eli vuoden 2016 loppuun

(KL / STT / Tuomas Savonen, Olli Kemppainen)

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*