Talvimatkailu on asia, joka luo tulevaisuuden uskoa Utsjoella. (Utsjoen kunta/Studio Borga)

Suomalainen kuntakenttä jakautuu entistä selkeämmin voittajiin ja häviäjiin. Kuntien kehitysnäkymät ovat heikentyneet vuosi toisensa jälkeen, joten valitettavasti häviäjiä alkaa olla pian voittajia enemmän. MDI:n tuore kuntakysely kuitenkin paljastaa, että kuntien kehityskuva on mosaiikkimainen.

Menestyjiä, sinnittelijöitä ja supistujia löytyy joka puolelta Suomea kokoon ja sijaintiin katsomatta. Tyypillisimmillään menestyjiä ovat yli 100 000 asukkaan isot kaupungit.

Utsjoki vastavirtaan

Mutta löytyy myös vastavirtaan kulkijoita. Tai ainakin kuntia, joissa halutaan vahvasti uskoa, että kyllä tämä kuntakurjuus iloksi muuttuu. Erityisen vahva tulevaisuudenusko Lapin suunnalla on aivan Suomi-neidon päälaella Utsjoella.

-Siihen me kovasti pyritään, ettei tarttisi Inariin liittyä. Se on meidän suurin mörkö, naurahtaa kunnanhallituksen puheenjohtaja Ilmari Tapiola (kesk.).

Utsjoella on kunta panostanut viime aikoina kovasti lapsiperheiden palveluihin. Kaksi uutta koulua ja kolme uutta päiväkotia tietävät melkoista lovea kunnan kassaan.

-Kymmenen miljoonaa euroa näihin menee. Mutta kyllä ne kuntatalouden painelaskelmat osoittavat, että tästä selvitetään. Viime vuosi tehtiin vielä ylijäämää ja ehkä yksi vuosi menee alijäämäiseksi, mutta talous näyttää pysyvän hallinnassa, Tapiola uskoo.

Naulauskoneen ääniä rakennustyömaalta kantautuu muualtakin, kuin kuntien omistamilta tonteilta. Matkailuun syntyy lisää työpaikkoja ja vuosikymmenten ajan paikkakunnalta on totuttu kulkemaan töissä myös rajan takana Norjassa.

-Talvimatkailu kehittyy meillä kovasti. Yksityiset yrittäjät rakentavat ja investoivat paljon. Tenon lohi-sopimus iski kovasti juuri meille ja kesämatkailu kärsi siitä. Niinpä nyt on sitten panostettava talviaikaan, Ilmari Tapiola kertoo Utsjoen tulevaisuuden näkymistä.

Virolahti uskoo tulevaan

Vahva usko tulevaisuuteen on myös Suomenlahden rannalla Virolahdella. MDI:n aluekehitysindeksi kertoo hieman toisenlaista tarinaa, mutta Venäjän rajalla uskotaan tulevaisuuteen.

-Kuntataloudessa koko 2010-luku oli meillä suhteellisen hyvä ja taseeseen on ylijäämää kertynyt yli 10 miljoonaa euroa. Väkiluku meillä vielä väheni viime vuonna 32 henkilöä, mutta kun meidän normaali kuolleisuus on vuositasolla 40-50 henkeä, niin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olimme muuttovoittokunta, kunnanjohtaja Osmo Havuaho kertoo.

Positiivisen vireen ja tulevaisuudenuskon taustalla on tapahtumat rajalla. Nyt ei ole ammuttu Mainilassa laukauksia, vaan lisävipinää on tuonut ostoskeskus Zsar Outlet Village.

-Se on 40-45 miljoonan euron investointi ja siellä on pitkälle toistasataa työpaikkaa. Ja naapuriin on rakenteilla toinen ostoskeskus, jonka pinta-ala on liki kaksi hehtaaria. Työpaikkoja tulee satoja, toteaa Havuaho.

Sote-ratkaisua odotellessa

Sote- ja maakuntauudistuksen kaatuminen koettiin pettymyksenä MDI:n valtakunnallisen kuntakyselyn mukaan erityisesti pienemmissä kunnissa ja Kainuussa. Kun leveämpiä harteita ei löytynytkään sote-laskujen maksuun viime hallituskaudella, niin monessa pienemmässä kunnassa se oli syvän huokaisun paikka.

Kuntakentän tämän vuoden kovin verottaja on Halsua. Tuoreessa Kuntalehdessä kunnanjohtaja Jari Penttilä myönsi sote-uudistusta odotetun Halsualla kuin kuuta nousevaa.

-Vuosien ajan olemme kompensoineet kunnan omassa toiminnassa sote-sektorille tulevia lisäkustannuksia, mutta se tie oli kuljettu lähes loppuun, Penttilä totesi Kuntalehdelle.

Vaikka kuntaveroprosentti onkin karmeat 23,5, niin tulevaisuudenuskoa löytyy. Sama on tilanne muuallakin, sillä noin puolet MDI:n kuntakyselyyn vastanneista katsoo, että oman kunnan kehitysnäkymät ovat 3–5 vuoden päästä nykyistä paremmat.

Halsualla uskotaan vireillä olevan tuulivoimalahankkeen jauhavan jatkossa kiinteistöverotuloja kunnan kassaan kiihtyvässä määrin.

-Muutamien lähivuosien aikana koko seutukunnan alue kehittyy voimakkaasti. Tämän mukana myös kuntatalous voimistuu merkittävästi, Penttilä arvioi.

MDI on laskenut aluekehitystä kuvaavan kokonaisindeksin, joka vertaa kuntien työllisyyden, vetovoiman, yritystoiminnan, koulutuksen ja hyvinvoinnin sekä talouden kehittymistä 17 tilastollisella muuttujalla. Jokaiselle Manner-Suomen kunnalle on laskettu oma indeksiluku. Aluekehitysindeksin kärkikaksikkona ovat Espoo ja Tuusula. Kuntakyselyyn vastasi yli 2 500 johtavaa viranhaltijaa ja luottamushenkilöä.

Materiaali MDI:n sivuilla

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Valtion tulisi toimittaa kunnille SoTe-uudistuksen rahoitusratkaisu pikaisesti. Kunnissa kasvaa huoli siitä, etteivät kunnat pysty suunnittelemaan toimintaansa eikä kuntatalouttansa löysässä hirressä. Rahoituksen vaikutukset on avattava valmistelussa kuntakohtaisesti ennen päätöksentekoa ja rahoituksen perusteluiden on oltava julkisia kaikilta osin sekä saatavilla avoimesti.

    SoTe-uudistus on tehtävä kuntalähtöisesti ja kuntalaisten lähipalvelut edellä. Valtion tehtävänä on varmistaa palveluiden toteuttamiselle riittävä rahoitus. Näin saadaan maaliin Perusterveydenhoidon kunnianpalautus.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*