Kuntien liitosporkkanat loppuvat toukokuussa
raporttinsa presidentinvaalien ensi kierroksen jälkeen. Vaaliaiheeksi se
ei ehdi, mutta on silti yksi kevään ja kunnallisvaalivuoden kuumimmista
politiikan teemoista.
Tähän mennessä on vahvistettu, että vuonna
2013 syntyy kolme entistä suurempaa kuntaa. Ouluun liittyvät Haukipudas,
Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii. Lohja sulkee rajojensa sisäänsä
Karjalohjan, Nummi-Pusulan ja Siuntion. Vaasaan liittyy Vähäkyrö vaikka
välissä on Mustasaari.
Kesken olevista hankkeista varmimpia ja suurin
on Kuopion ja Nilsiän yli 100 000 asukkaan liitos, johon vielä
Maaningankin toivotaan ehtivän. Etelä-Savossa suurin hanke on
Savonlinnan, Kerimäen, Punkaharjun ja Puumalan liitokset. Auki on vielä,
mitkä kunnat yhdistyvät ja mihin suuntaan. Esimerkiksi Puumala voisi
liittyä myös Mikkeliin.
Pohjois-Karjalassa alueellisesti suurehkoja
mutta harvaan asuttuja liitoskuntia olisivat Nurmes-Valtimo ja
Kitee-Kesälahti. Yhdistymiset nostaisivat uusien kuntien väkiluvun vasta
vähän yli 10 000:n, joka on puolet elinkelpoiseksi katsotun kunnan
väestömäärästä.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kaikkiaan vireillä on kolmen jo sovitun
kuntaliitoksen lisäksi neljätoista hanketta, joissa on mukana kuntia
toinen mokoma. Niillä ei kuntakarttaa vielä räjäytetä.
Yhteistoimintaa yli rajojen
Virkkusen
mukaan luonteva raja kunnalle on alue, jossa kuntalaiset käyvät töissä.
Itärajan pinnassa työssäkäyntialue kuntakoon määrityksessä ei päde,
ellei sitten havitella liitosta Pietarin kanssa.
Etelä-Karjalassa
enimmät vapaaehtoiset liitokset onkin jo tehty. Kunnista Suomenniemi
havittelee vielä maakuntarajan yli Mikkelin kylkeen.
Kuntaliitosten
tarvetta on hillinnyt toimiva kuntien yhteistyö. Sosiaali- ja
terveystoimesta vastaa Eksote-yhtymä. Esimerkiksi terveyskeskusten
kuntarajat voidaan ylittää sujuvasti. Samoin toimitaan pelastus-,
koulutus- ja jätehuoltopalveluissa.
Porkkanat loppuvat
Liitokset
ovat vapaaehtoisia, mutta valtio palkitsee niistä. Yhdistymiseen on
saatavissa tukirahaa, kunhan ne tulevat valtioneuvoston käsittelyyn
toukokuun 4. päivään mennessä.
–Monille neuvottelijoille tulee tosi
kiire, tai esiselvitysten tulee olla pitkällä, jos mielivät päästä
porkkanoihin käsiksi, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Markus
Pauni.
Sekään ei vielä riitä, ellei valtio katso liitoksen
elinkelpoisuuden riittävän. Paunin mukaan jotkin kunnat saattavat ensin
yhdistyä ja sen jälkeen voi tulla samalle alueelle vielä laajempia
liitoksia.
Paunin arvion mukaan kuntavaalit olisivat selkeä sauma, sillä silloin
voitaisiin valita uusien kuntien valtuustot. Vaihtoehtona ovat kahden
kunnan yhdistetyt valtuustot.
Ministeri Virkkusen asettamalta
ryhmältä odotetaan ehdotusta siitä, miten kuntia tulisi vastedes
yhdistää. Monissa kunnissa on pelätty pakkoliitoksia.
(KL / STT / Reino Pasanen)
